Suomessa tapahtui loppuvuodesta eläkeryntäys – näin aikaisin eläkkeelle jäätiin

Suomalaiset jäivät viime vuonna eläkkeelle keskimäärin 62,2-vuotiaana. Eläköitymisikä laski odotetusti muutamalla kuukaudella edellisvuodesta, kertovat Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastot. Pudotus johtui vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suuresta määrästä.

ETK:n kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan loppuvuoden ”eläkeryntäys” johtui eläkkeiden poikkeuksellisesta työeläkeindeksikorotuksesta, joka oli monilla osasyy vanhuuseläkkeelle jäämiseen.

– Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyneitä oli huomattavasti edellisvuosia enemmän, minkä takia eläkkeellesiirtymisiän odote notkahti. Perustellusti voidaan kuitenkin odottaa pudotuksen jäävän väliaikaiseksi, ja eläkkeellesiirtymisiän palautuvan nousu-uralle, Kannisto toteaa.

Työeläkkeelle siirtyikin viime vuonna 10 000 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyjiä oli yhteensä 71 500, joista 54 000 henkilöä jäi vanhuuseläkkeelle.

Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen monta eli 35 000 henkilöä indeksikorotuksen houkuttelemana. Heitä ei kuitenkaan lueta eläkkeelle siirtyneisiin.

– Uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä räjähti viime vuonna. Määrä oli 2,5-kertainen normaalitasoon verrattuna, Kannisto sanoo.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 18 000 henkilöä. Määrä kääntyi muutaman prosentin kasvuun edellisvuodesta.

Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli ETK:n mukaan 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Ero on kasvanut viime vuosina.

– Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heidän keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikäänsä”, Kannisto toteaa.

Lisäksi naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeelle siirrytään jonkin verran aiemmin kuin yksityisellä sektorilla.

Suomen eläkepoliittisten tavoitteiden toteutumiseksi vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Lähivuosina vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee.