Asuntovelallisten velkapotti on kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan velallisilla asuntokunnilla oli yhteensä velkaa peräti 120,9 miljardia euroa vuonna 2017, kun edellisvuonna summa oli 1,9 prosenttia vähemmän.
Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat kuitenkin enemmän kuin velat, joten asuntokuntien velkaantumisaste hieman laski.
Euroissa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa, eli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 64 490 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 127 920 euroa.
Neljänneksellä velallisista asuntokunnista eli 334 000 asuntokunnalla oli velkaa alle 10 000 euroa. Yli 100 000 euroa velkaa oli 448 100 ja yli 200 000 euroa 151 000 asuntokunnalla. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli kuusi prosenttia kaikista ja 11 prosenttia velallisista asuntokunnista.
Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Näin paljon maksettiin korkoja
Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,6 miljardia euroa vuonna 2017. Edellisvuodesta asuntokuntien korkomenot pienenivät 1,8 prosenttia.
Vuodesta 2002 vuoteen 2017 asuntokuntien korkomenot ovat pienentyneet reaalisesti 43 prosenttia, kun asuntokuntien velat ovat samana aikana kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja kolme prosenttia yli 5 000 euroa.
Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli alle 45-vuotias. Lapsettomilla yhden tai kahden aikuisen asuntokunnilla suuret velat olivat yleisimpiä 25–34-vuotiaiden talouksilla.
Asuntovelallisilla yksinhuoltajillakin oli usein paljon velkaa suhteessa tuloihin.
Heillä on eniten velkaa suhteessa tuloihin
Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Kaikilla asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan.
Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet.
Kaikista veloista 72 prosenttia, 86,8 miljardia euroa, oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli kolmanneksella kaikista asuntokunnista.
Edellisvuodesta asuntovelat kasvoivat 0,7 prosenttia. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 7,4 miljardia euroa, mikä oli 2,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muuta velkaa, kuten auto- tai opintovelkaa, oli 26,7 miljardia euroa eli 5,7 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Vuodesta 2002 velallisten asuntokuntien lukumäärä on kasvanut 10 prosenttia ja velat reaalisesti 117 prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 112 prosenttia kun se edellisvuonna oli 113 prosenttia.