Ensi vuoden Tokion kesäolympialaisten yleisurheilun kisarajat ovat nousseet merkittävästi kolme vuotta sitten käytyjen Rion kesäolympialaisten vastaaviin. C Moren selostaja Antero Mertarannan mielestä järjestelmä on erittäin hyvä.
Olympiarajat ovat tulleet kovemmaksi kaikissa lajeissa paitsi miesten kiekonheitossa, jossa raja on sama kuin vuoden 2016 Rion kisoissa. Mertaranta sanoo, että rajat asettuvat yleisurheilumaailman mukaan.
– Olympialaiset ovat merkittävin ja tärkein asia, joten on hyvin ymmärrettävää, että rajat on asetettu riittävän korkealle. Sillä haetaan sitä, että sinne pääsee se kerma, joka on kovassa kunnossa. Tulee jälleen käymään niin, että osassa lajeista rajoja ei rikota. Sen jälkeen ruvetaan käymään rankingia läpi, Mertaranta sanoo.
– Yleisurheilu kehittyy koko ajan ja kilpailu kovenee. Sillä taataan se, että tietyt kiintiöt saadaan kuntoon ja rankingille saadaan mahdollisuuksia. Miesten pituushyppy on malliesimerkki siitä, että olympiaraja (8,22 metriä) on hyvin todennäköisesti kovempi kuin millä mennään varmasti finaaliin. Pahempi vaihtoehto olisi se, että jos rajat vedetään liian alas, niin siellä saattaisi yhtäkkiä olla jossakin lajissa jumalaton määrä urheilijoita, Mertaranta toteaa.
"Ei kannata odottaa sensaatiomaisia yllätyksiä"
Tilanne vaikeuttaa suomalaisten asemaa entisestään, sillä vain viisi urheilijaa (Topi Raitanen 3000m esteet, Antti Ruuskanen ja Oliver Helander keihäs, Aku Partanen 50 km kävely, Annimari Korte ja Reetta Hurske 100m aidat) on pystynyt rikkomaan olympiarajan. Lähelle rajaa ovat päässeet kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, korkeushyppääjä Ella Junnila, pika-aituri Nooralotta Neziri, keihäänheittäjä Lassi Etelätalo ja seitsenottelija Maria Huntington. Rion kisoissa Suomella oli mukana 16 yleisurheilijaa. Tokiossa lähemmäksi tuota lukemaa voidaan päästä rankingin kautta.
– Meillä on vain rajallinen määrä urheilijoita, jotka pystyvät tekemään rajoja. Suomalaisen yleisurheilun tilan tietäen sieltä ei kannata odottaa sensaatiomaisia yllätyksiä. On joitakin lajeja, joissa ranking avaa meidän urheilijoille mahdollisuuden päästä kisoihin. Realiteetti Suomen yleisurheilussa on se, mikä se on. Se ei haihattelua paljon kaipaa, Mertaranta sanoo.
– Monissa lajeissa raja tulee olemaan erittäin kova, että ranking helpottaa sitä. Se puretaan sillä tavalla, että siellä ei ole jostain maasta kymmentä urheilijaa. Ne lajit on helppo katsastaa, missä suomalaiset pystyvät tekemään olympiarajan. Asian toisella puolella on se, ketkä siellä tulevat menestymään. Jos asiaa tarkastelee nyt puhtaasti rajojen kautta, niin ainoat urheilijat, jotka voisivat pienin varauksin menestyä loppukilpailussa, ovat Oliver Helander ja Antti Ruuskanen. Tämän hetken tilanteen mukaan meillä ei tule edes olemaan enempää finaaliurheilijoita, Mertaranta jatkaa.
"Inhimillisen suorituskyvyn raja tulee vastaan"
Mertaranta nostaa esille, että seuraava kysymys voisikin olla, missä yleisurheilun rajat menevät?
– Monessa lajissa ollaan siinä pisteessä, että ollaan jo maksimissa tuloksen tekemisessä kovemmaksi. Testausjärjestelmät ja muut kehittyvät sekä sopii toivoa, että urheilijat entistä enemmän urheilee ja jättää muut konstit vähemmälle. Tätä kautta tullaan myös siihen tilanteeseen, että inhimillisen suorituskyvyn raja tulee vastaan. Se taas näkyy niissä rajoissa, Mertaranta kertoo.
Ihmisen suorituskyvyn rajallisuuden myötä rajoja voitaisiin Mertarannan mukaan myös laskea. Hän ei usko, että kisarajojen tiukentuminen olisi luontainen jatke ja tulokset paranisivat koko ajan.
– Jos nähdään, että tilanne muuttuu, niin yhtä lailla voidaan ajatella rajojen laskua. Raja on tullut ihmisille vastaan jo monissa lajeissa. Tulostaso tiivistyy ja siellä on enemmän urheilijoita, mutta kovempien tulosten tekeminen tulevaisuudessa on entistä vaikeampaa, Mertaranta päättää.
Tokion kesäolympialaiset ovat vuorossa 24. heinäkuuta - 9. elokuuta 2020. Yleisurheilussa kisataan 31. heinäkuuta alkaen kisojen päättymiseen saakka.