Mertaranta nostaa esiin Suomen yleisurheilun suuren tragedian – 2000-luvulla täysi romahdus

2:16img
Julkaistu 14.08.2017 06:02
Toimittajan kuva
Antti Rämänen

antti.ramanen@mtv.fi

Suomen ainoaksi saaliiksi sunnuntaina päättyneissä yleisurheilun MM-kisoissa jäi Tero Pitkämäen viides sija. C Moren yleisurheiluselostaja Antero Mertaranta pitää potentiaalisten arvokisafinalistien määrän täydellistä romahdusta erittäin hälyttävänä asiana.

Suomi lähetti Lontooseen vain 12 urheilijan joukkueen, jolle asetettiin tavoitteeksi vaatimattomat kolme pistesijaa eli sijoitusta kahdeksan parhaan joukossa. Pitkämäen hankkima viides tila jäi lopulta ainoaksi eikä kukaan suomalaisurheilija raivannut hänen lisäkseen tietään alkueristä tai karsinnoista eteenpäin.

– Kun katsoo, minkä tyyppisiä urheilijoita meillä oli mukana, niin tavoite ei minusta ollut ylimitoitettu. Siellä oli kaksi urheilijaa, Tero Pitkämäki ja Simo Lipsanen, jotka ilman muuta kuuluivat tähän kategoriaan. Ja se kolmas oli ihan hyvin voinut tulla näistä muista nimistä – esimerkiksi David Söderbergistä, Mertaranta laskeskelee.

– Mutta kun mennään konkretiaan, niin kaikki urheilijamme jäivät alkueriin tai karsintaan, paitsi Pitkämäki. Silloin se tarkoittaa suomeksi sitä, että pieleen on mennyt, hän lisää.

Lähtötilanne kisoihin on ollut jo pitkään tiedossa eikä mitaleitta jääminen ole mitenkään poikkeuksellista MM-kisoissa. Kyseessä oli jo neljäs kerta vuoden 1983 jälkeen, kun yksikään suomalainen ei yltänyt palkintokorokkeelle, mutta Mertarantaa huolestuttaa enemmän kokonaisvaltainen kärjen kapeneminen.

– Meillä on tällä hetkellä siis yhdestä kahteen lajia, joista on mahdollisuus saada olympia- tai MM-tasolla urheilija finaaliin. Jos otetaan vertailuksi 15–20 vuoden periodi, niin meillä on ollut kymmenen lajia ja noin 15 urheilijaa, jotka ovat tätä samaa tavoitetta toteuttaneet suomalaisessa urheilussa, Mertaranta huomauttaa.

Suomella on 2000-luvulla ollut finalisteja ja kärkipään urheilijoita niin kuulassa, kiekossa, moukarissa, keihäässä, estejuoksussa, kävelyssä kuin kolmiloikassakin. Joten pudotus näistä vuosista yhteen finalistiin on dramaattinen.

– Keihäs on ainoa laji näistä edellä mainituista, joka on säilyttänyt paikkansa tämän ajanjakson aikana ja aikaisemminkin, Mertaranta pohtii.

– Eikä tässä haikailla minnekään Lasse Virénin, Pekka Vasalan ja Martti Vainion aikoihin, vaan tässä puhutaan ajoista, joissa meillä oli kuulassa todella kova edustus, moukarissa Olli-Pekka Karjalainen, keihäässä puoli tusinaa kovia miehiä.

– Muistetaan myös, että meillä on ollut olympiatasolla pikajuoksijoita, kuten Tommi Hartonen, joka juoksi Sydneyn olympialaisissa jopa välierissä sekä Markus Pöyhönen EM-finaalissa. Estejuoksussa meillä oli suuri yksinäinen Jukka Keskisalo, Mertaranta luettelee.

Kemppaisen ero ei ole ratkaisu

Lontoon MM-kisojen viimeisenä päivänä Aleksi Ojala väläytti 50 kilometrin kävelyn sitkeällä taistelullaan ja 14. sijallaan, että hän on yksi varteenotettava tulevaisuuden menestyjä kolmiloikkaajien Simo Lipsasen ja Kristiina Mäkelän sekä laajan pituushyppääjälupausten joukon jatkeeksi.

Menestystä on tullut viime aikoina myös nuorten arvokisoissa, mutta näiden lupausten lunastaminen aikuisten arvokisoissa on vielä pitkän työn takana. Yleisurheilun tason nostaminen on laajempi yhteiskunnallinen aihe eikä sitä ratkaista tekemällä nopeita johtopäätöksiä kisojen päätöspäivänä.

– Ne ovat isoja syitä, kuten yhteiskunnan muutos, ihmisten liikkumisen muutos, joukkuepelien valtava kasvu, koululiikunnan vähäisyys ja niin edelleen. Ei se ole mikään ratkaisu yleisurheilun ongelmiin, että Jorma Kemppainen eroaa valmennuspäällikön paikalta, Mertaranta naurahtaa käynnissä olevalle keskustelulle.

– Ratkaisu on siinä, että saadaan massoja, harrastajia, loistavia valmentajia, tukitoimenpiteitä ja yleisurheiluunkin oma polku menestyksen kynnykselle, kuten jääkiekossa, koripallossa ja lentopallossa jo on.

Mertaranta viittaa vielä keskusteluun, jonka hän kävi ennen kisoja Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä nykyisin työskentelevän Mika Lehtimäen kanssa: suomalaisen yleisurheilun päätähtäin on suunnattava ensin EM-kisoissa pärjäämiseen.

– EM-tason pitäisi minusta olla suomalaisen yleisurheilun ensimmäinen maali. Sitten tulevat nämä muutamat helmet, joilla on mahdollisuus menestyä olympia- ja MM-tasolla, Mertaranta linjaa.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Tuoreimmat aiheesta

Yleisurheilu