Viljami Kaasalainen räväytti tiistaina Jyväskylän Motonet GP:ssä kovimman 400 metrin suomalaisajan yli 30 vuoteen, kun kellot pysähtyivät aikaan 46,54. Kaasalainen vaihtoi päälajikseen 400 metriä vasta pari vuotta sitten. Kahden vuoden raaka 400 metrin harjoittelu toi vihdoin tulosta.
LUE MYÖS: Kovin aika yli 30 vuoteen – myös tuore SE-mies runttasi ennätyksen sivulajissa
Viljami Kaasalainen juoksi vuonna 2020 sadan metrin Kalevan kisojen mestariksi ajalla 10,35. Samalla mies tunsi olevansa 100 metrillä lähellä maksimiaan, mutta maailman huippu oli edelleen kaukana, ja päämatka vaihtui 400 metriksi. Tiistaina Jyväskylässä Kaasalainen alitti ensimmäisen kerran urallaan 47 sekuntia, ja samalla ennätys parani kertaheitolla lähes 0,7 sekuntia.
– Tosi tärkeä motivaation ja uran jatkumisen kannalta, että pystyi lyömään tuollaisen ajan tiskiin. Ei tätä enää niin huvin vuoksi tee, että on sitä tulostakin pakko tulla. Varsinkin kun 400 ei ole ihan mukavimmasta päästä (harjoitella). Tällaisen suorituksen takia sitä jaksaa tehdä, Kaasalainen sanoi.
Kaasalainen tuntee, että hänen kehonsa on tottunut maitohapon kyllästämiin 400 kisoihin paremmin ja paremmin.
– Viime kesänä tuntui, että viikko ei riittänyt mitenkään palautumiseen. Tällä kaudella parhaimmillaan ollut nyt kahteen viikkoon kolme 400 metrin juoksua. Yksittäinen nelkku ei paina yhtään samalla tavalla, Kaasalainen pyörittelee.
Kovaa harjoittelua
Vaikka sekä 100 että 400 metriä ovat pikamatkoja, ovat ne lajeina melko erilaisia. Pelkistetysti sadalla metrillä mitataan maksimaalista nopeutta ja neljällä sadalla metrillä maitohapon sietoa. Toki ratakierroksella pitää olla nopeusominaisuudet kunnossa, mutta todellisesti jyvät erotellaan akanoista viimeisen sadan metrin aikana, kun reidet huutavat hoosiannaa.
– En kyllä suosittele kellekään. Kannattaa harkita lajivalintaa tarkkaan, Kaasalainen nauraa viitaten tuntemuksiin, mitä 400 metrin harjoittelu tuo välillä tullessaan.
LUE MYÖS: Sadan metrin Suomen ennätys ajoi Samuli Samuelssonin henkisiin ja fyysisiin vaikeuksiin – tähtijuoksijalta rehellinen toteamus MM-kisoista: "Ei ihmekään, ettei minua siellä nyt nähty"
Kaasalaisen mukaan hän jaksoi 100 metrin juoksijana suunnilleen samaa vauhtia 300 metriin asti kuin nykykunnossa, mutta sitten iski seinä vastaan. Parin vuoden harjoittelun myötä happojen vaikutus näkyy juoksussa vasta lähempänä maalia.
– Eilen hapot iskivät noin 40-50 metriä ennen maalia. Ei tämä minun maksimisuoritukseni vielä ollut, Kaasalainen lupaa.
Maksimisuoritusta haetaan kovalla työnteolla ja kesällä kovien kisojen kautta. Treenejä, joissa on tuntunut pahalta, on tullut varsinkin kahden viime vuoden aikana tehtyä runsaasti.
– Epämukavin lähiaikoina oli sellainen, jossa vedin 300 metriä täysillä, sitten oli minuutin tauko ja 100 metriä uudestaan täysillä.
– Muutamassa treenissä on ollut liipaisimella, sanonko koutsille, että kantakaa minut pihalle, koska kohta lähtee taju.
26-vuotias Kaasalainen ei suoranaisesti nauti kovien treenien tuomasta pahasta olosta, mutta on valmis kärsimään tavoitteiden eteen.
– On joitain treenejä, mitä jännittää viikkoja etukäteen. Kärsimyksen aika on harjoituksen jälkeen noin 20 minuuttia. Sen jälkeen on kyllä hyvä olo, kun niistä on selvinnyt.
Ikivanhaa SE:tä kohti
Kaasalaisen uusi ennätys on Suomen mittapuussa kova, mutta maailmalla vielä heikkoa valuuttaa, nimittäin maailmantilastossa Kaasalaisen 46,53 riittää tällä kaudella vasta sijalle 396.
Juoksija on itse vakuuttunut, että tulevaisuudessa hän juoksee vieläkin kovempaa. Suomen ennätys on ikivanha, vuodelta 1972 peräisin oleva Markku Kukkoahon 45,49. Se on Kaasalaisen mukaan rikottavissa.
– Suomen ennätyksen haluaisin juosta. Kova pala, mutta on se mielestäni mahdollinen. Ja ihan vähintään 46 sekunnin alle, Kaasalainen kertoo tavoitteistaan.
Kaasalainen sanoo, että hän vaihtoi alun alkaen lajia, koska uskoo, että 400 metrillä on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti. EM-kisaraja on tälle vuodelle 45,70. Se ei tälle kesälle alittunut, mutta Suomen ennätyksellä kisaraja menisi rikki. Seuraavat EM-kilpailut kisataan vuonna 2024 Roomassa.
– Kyllä ne kisat ovat tavoitteena. Mutta olen enemmän elänyt vuodesta vuoteen, ja joka vuosi on ollut tarkoitus lohkaista ajasta pois. Seuraavat EM-kisat ovat näytön paikka.
Pelkkä kisaturistina olo ei ole suinkaan tavoite.
– En pelkkään kisapaikkaan ole tyytyväinen, vaan haluaisin siellä pärjätä. Mielellään oltaisiin finaalissa, Kaasalainen lataa.
Edes Suomen ennätys ei siinä vaiheessa riittäne. Edellisissä EM-kisoissa vuonna 2018 EM-finaaliin vaadittiin niinkin hurja aika kuin 45,17. Työtä on siis vielä edessä, ja muutama happotreenikin pitää jaksaa tehdä.