Helsingin käräjäoikeus antaa perjantaina tuomion Suomea järkyttäneestä Koskelan henkirikoksesta.
Kolmea tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa syytetään ikätoverinsa murhasta.
Käräjäoikeus antoi asiassa keväällä välituomion, jossa se katsoi syytettyjen toimineen pääosin syytteessä kuvatulla tavalla. Pojat määrättiin samalla mielentilatutkimukseen, jonka mukaan he olivat tapahtuma-aikaan syyntakeisia eli ymmärsivät tekonsa.
Nyt annettavassa varsinaisessa käräjätuomiossa oikeus ottaa kantaa syytettyjen osallisuuteen, rikosnimikkeeseen ja rangaistukseen. Syyttäjä on vaatinut heille murhasta nuorina henkilöinä 12 vuoden, 11 vuoden sekä yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia.
Nuoret istuvat rangaistuksesta kolmanneksen
Vaikka syytetyt tuomittaisiin vakavimmasta rikoksesta eli murhasta, istuttavaa heille tulisi siitä pisimmilläänkin neljä vuotta, kertoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Suomessa alaikäistä ei voi tuomita elinkautiseen.
– Alle 18-vuotiaana tehdystä murhasta rangaistusasteikko on 2–12 vuotta. Lisäksi 15–20-vuotiaina rikokseen ensikertalaisina syyllistyneet istuvat rangaistuksesta vain kolmanneksen. Eli jos tuomitaan 12 vuoden vankeuteen, alaikäinen ensikertalainen pääsee siitä neljä vuotta istuttuaan, Tolvanen selittää.
Käytännössä tässä tapauksessa vankilassa istuttava aika olisi vielä lyhyempi, koska syytetyt ovat olleet tutkintavankeudessa jo viime vuoden joulukuusta lähtien. Tämä aika vähennetään rangaistuksesta.
– Lisäksi siinä on vielä sellainenkin huojennus, että yleensä kuusi kuukautta ennen vapauttamista voi päästä valvottuun koevapauteen, Tolvanen huomauttaa.
Lue kaikki Koskelan surmaan liittyvät uutiset tästä linkistä.
Rangaistus ei lopu vapaaksi pääsemiseen
Tolvasen mukaan lainsäätäjä on katsonut, että elinkautinen vankeus olisi nuorille kohtuuton, koska heidän kehityksensä on vielä kesken eivätkä he ole täysi-ikäisten lailla kypsiä harkitsemaan tekojaan.
– Vankeusrangaistus on myös tutkimustenkin mukaan nuorelle vielä paljon vahingollisempi kuin täysi-ikäiselle. Lainsäätäjä on ajatellut, että nuorelle pitää antaa tilaisuus palata niin sanotusti normaaliin elämään nopeammin kuin mitä elinkautinen kestäisi.
Tolvanen korostaa, että tuomittu rangaistus ei lopu siihen, kun nuori sulkee vankilan portin takanaan. Vankeutta ja mahdollista valvottua koevapautta seuraa ehdonalainen vapaus ja nuorten kohdalla vielä samanaikainen valvonta.
Nuorille vapautujille määrätään valvoja
Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, joka on jäännösrangaistuksen mittainen, mutta enintään kolme vuotta. Jos koeaikana tekee sellaisen rikoksen, josta tuomitaan vankeutta, voidaan jäännösrangaistusta panna täytäntöön.
– Pitää muistaa, että ehdonalainen vapaus on osa rangaistuksen suorittamista ja rangaistusaikaa. Moni voi ajatella, että eihän siinä mitään, jos kolmanneksella rangaistusta selviää. Mutta rangaistus ei ole vain vankilassa istumisella kuitattu, vaan senkin jälkeen tuomittu on silmälläpidon alaisena ja voi joutua uudelleen istumaan sitä vanhaa rangaistusta, Tolvanen muistuttaa.
Nuorille vapautujille määrättävän valvojan tehtävänä on auttaa nuorta esimerkiksi asunnon ja työpaikan löytämisessä. Tolvasen mukaan varsinaisen valvonnan sijaan kyseessä onkin enemmän tukitoimi, jolla halutaan estää nuoren syyllistyminen uusiin rikoksiin.
– Tarkoituksena ei ole niinkään kytätä, vaan tukea rikoksettomaan elämään. On hyvä, etteivät nuoret joudu aivan oman onnensa nojaan.
Alle 18-vuotiaan murhatuomio poikkeuksellinen
Käräjäoikeus voi myös katsoa, että Koskelan tapauksessa oli kyseessä murhan sijasta esimerkiksi tappo. Oikeus voi myös arvioida, että joku tai jotkut syytetyistä osallistuivat tekoon vain avunantajina.
– Taposta alaikäinen voidaan tuomita enintään yhdeksän vuoden vankeuteen, josta hän siis istuisi kolme. Avunannosta murhaan olisi minun tulkintani mukaan nuorelle enimmäisrangaistus myös yhdeksän vuotta, Tolvanen sanoo.
Mikä lopullinen rikosnimike sitten onkaan, Tolvanen ei usko, että ehdollinen vankeus voisi tulla kyseeseen.
– Tässä teossa on sellaisia piirteitä. Myös se, että syytetyt pidettiin edelleen vangittuina mielentilatutkimuksen jälkeen, viittaa siihen, että käräjäoikeus on jo ottanut lähtökohdaksi syyttäjän näkemyksen siitä, että kuolema oli tahallaan aiheutettu.
Oikeuskäytäntöä alaikäisten tuomitsemisesta murhasta on hyvin vähän.
– Se, että tahallinen henkirikos luetaan alle 18-vuotiaan syyksi on jo harvinaista ja murhasta tuomitseminen suorastaan poikkeuksellista, Tolvanen sanoo.
Alle 18-vuotiaita tuomitaan Suomessa vankilaan ylipäänsä hyvin harvoin.
– Alaikäisten tekemiä henkirikoksia ei ole edes vuosittain. Nyt muutaman vuoden sisällä on ollut useampia. Jää nähtäväksi, tuleeko niitä lisää, vai onko tämä ollut poikkeuksellinen tilanne, Tolvanen pohtii.