Suomeen perustetaan salamyhkäinen EU-varasto – Huoltovarmuuskeskus paljastaa, mitä 240 miljoonan euron budjetilla hankitaan

– Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä EU-tasolla havahduttiin varautumisen tarpeeseen, Huoltovarmuuskeskuksen operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki kertoo.

Varastoa on rakentamassa muun muassa Huoltovarmuuskeskus, THL ja Säteily- ja turvakeskus yhdessä sisäministeriön johdolla. Hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa, ja sen rahoittaa täysin Euroopan komissio.

– Suomelle ei lisäkustannuksia tule, Pekki varmentaa.

Lääkevarastoon 6 rokotetta ja 57 muuta lääkevalmistetta

Varastoon hankitaan EU:n rahoituksella suojaimia, mittauskalustoa sekä lääkkeitä ja vasta-aineita. Kaikkiaan rahoituksesta noin kolmasosa käytetään suojaimiin ja mittauskalustoon ja kaksi kolmasosaa lääkkeisiin ja vasta-aineisiin.

Varastoitavana on niin kaasumaskeja, suojapukuja, säteily- ja kemikaalimittareita kuin nopean testauksen välineitä.

Lääkevaraston sisältö on salassa pidettävä, mutta Pekki kertoo sen sisältävän pääasiassa harvinaisia, harvoin käytettäviä lääkkeitä.

– Vasta-aineet ovat keskeisin ryhmä. Niitä voi olla esimerkiksi kemiallisten tai biologisten iskujen varalle.

THL:n mukaan lääkevarasto tulee sisältämään yhteensä 6 rokotetta ja 57 muuta lääkevalmistetta. Näitä sekä suojavarusteita voidaan lähettää niin viranomaisille kuin myös siviiliväestön suojaamiseksi.

Osa EU:n rahoituksesta menee myös muiden EU-maiden toimijoiden koulutukseen, joka pyritään aloittamaan heti, kun varaston ensimmäinen osa valmistuu ensi vuonna.

Täysi valmius vuonna 2026

Esimerkkejä onnettomuus- ja häiriötilanteista, joihin varaudutaan ovat esimerkiksi kemikaali- tai ydinvoimalaitoksen onnettomuus, terroristi-isku tai sotilaallinen voimankäyttö tai rajat ylittävä tartuntatautitilanne.

Materiaalia voidaan myös sijoittaa vahvistamaan varautumista liittyen suuriin massatapahtumiin, kuten olympialaisiin tai muihin suuriin urheilutapahtumiin.

Täysi valmius varastolla on vuonna 2026. Ensi vuonna materiaalit riittävät laskennallisesti suojaamaan kaikkiaan 100 ensitilanteen toimijaa ympärivuorokautisesti kahden viikon ajan, ja vuonna 2026 yhteensä 1 200 toimijaa.

Jokainen laskennallinen kahden viikon materiaalimäärä on sijoitettu yksittäiseen moduuliin, jotta se saadaan tarvittaessa hyvin nopeasti liikkeelle.

– Varasto on suunniteltu siten, että siellä on yhteensä 12 moduulia, joita voidaan käyttää tarpeen mukaisesti. Jos tilanne on pienempi, käytetään 1 tai 2 moduulia. Jos taas tilanne on suuri, käytetään kaikki 12 moduulia.

Varasto hajautetaan usealle paikkakunnalle

Varastoitava materiaali hajasijoitetaan ympäri Suomea lähelle logistiikan solmukohtia, mikä mahdollistaa materiaalin pikaisen lähetyksen. Varusteita ja lääkkeitä on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan varastoja tulee olemaan yhteensä alle kymmenen, mutta tarkempaa määrää tai sijainteja ei kerrota julkisuuteen.

Suomen omiin varmuusvarastoihin suurkatastrofien materiaalivarasto ei vaikuta.

– Nämä tukevat kansallisia varmuusvarastoja, eivätkä korvaa niitä. Kaikkien jäsenmaiden tulee huolehtia omasta varastosta, Pekki kertoo.

Suurkatastrofien varasto ainakin Puolaan

EU pyrkii vastaamaan tulevaisuudessa yhteistyöllä monimuotoisempiin uhkiin ja riskeihin.

EU-tason yhteisvalmiuksia on kehitetty aikaisemmin vastaamaan muun muassa metsäpaloihin ja lääkinnällisiin kriiseihin. Lentosammutuskapasiteettia ja lääkinnällisiä varmuusvarastoja on sijoitettu esimerkiksi Ruotsiin, Saksaan ja Kreikkaan.

Suomen kaltaisia suurkatastrofivarastoja tullaan perustamaan Euroopan alueelle vielä kolme. Hieman pienempi varasto ollaan perustamassa ainakin Puolaan. Kahta muuta maata ei ole vielä päätetty.

Juttua korjattu 27.1. klo 10.18: Korjattu lääkevaraston rokotteiden ja vasta-aineiden määrää. Tekstissä luki aikaisemmin, että varastoon tulisi yhteensä 18 rokotetta ja 84 muuta lääkevalmistetta. Oikea lukumäärä on 6 rokotetta ja 57 muuta lääkevalmistetta.