Suomen ilmastopaneelin mukaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on edelleen saavutettavissa, vaikka metsien ja maaperän hiilinielut ovat pienentyneet.
Ilmastopaneelin tänään julkaistun kannanoton mukaan päästövähennykset ovat Suomessa edenneet odotettua nopeammin, mutta maankäyttösektorilla tarvitaan lisätoimia. Ratkaisuina esitetään muun muassa hakkuiden hillitsemistä, turvepeltojen päästöjen vähentämistä ja teknologisten hiilinielujen kehittämistä.
– Siinä on se ongelma, että on haluttomuutta ottaa niitä toimenpiteitä käyttöön. Meillä on 10 vuotta aikaa. Toimiin maankäyttösektorilla on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, jotta saadaan päästöt ja nielut tasapainoon ja maankäyttösektori reiluksi nieluksi vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelmassa on kirjauksia, ettei avata maankäyttösektorin toimenpiteitä, mutta katsotaan nyt, miten käy, totesi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä Huomenta Suomen haastattelussa.
Turvepeltojen vettäminen vähentäisi päästöjä
Ilmastopaneelin mukaan Suomen metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta.
– Meillä on paljon maankäyttösektorilla hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, jotka ovat hyvin kustannustehokkaita. Turvepellot ovat ongelma. Turpeen hajoaminen ja siinä vapautuva hiilidioksidi pitäisi saada pysäytettyä. Varmin tapa on vettäminen eli se, että nostetaan pohjaveden pintaa ja veden pintaa pellolla, jotta hajoamista ei pääse tapahtumaan. Jos ei pysty vettämään, siirrytään viljelytoiminnasta nurmiviljelyyn. Metsitys on myös yksi mahdollisuus, listaa Seppälä.
Ojitettujen suometsien ja turvepeltojen maaperästä sekä maankäytön muutoksesta vapautuu Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain noin 25 miljoonaa tonnia.
Poliittisia päätöksiä tarvitaan
Muun muassa useat perussuomalaiset kansanedustajat ja kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtaja Sari Essayah ovat epäilleet mahdollisuuksia saavuttaa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite.
Seppälän mukaan tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönotto vaatii poliittisia päätöksiä.
– Vaikka ministeriöt ja tutkijat voivat antaa suosituksia, poliittiset päätökset ovat tärkeitä. Viime kädessä hallitus siunaa rahoitukselliset tuet, joilla tämä tehdään mahdolliseksi.
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös teknologisia hiilinieluja.
– Se tarkoittaa sitä, että otetaan suoraan ilmasta tai biopohjaisista päästöistä hiilidioksidi talteen ja varastoidaan se pysyvästi pois hiilen kierrosta. Teknologisia hiilinieluja tarvitaan ennen kaikkea vuoden 2030 jälkeen. Näin synnytetään negatiivisia päästöjä, joilla on merkitystä, kun pyrimme hiilineutraaliustavoitteeseen. Teknologisilla hiilinieluilla on merkitystä myös globaalisti, jotta päästään tarvittavaan lopputulokseen ettei lämpötila nouse liikaa, summaa Seppälä.