Suomessa vieraileva professori Jim Skea sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että tavoite maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen on enää hiuskarvan varassa.
YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n puheenjohtaja, professori Sir Jim Skea saapui torstaina kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen. Hän tapaa vierailun aikana muun muassa presidentti Alexander Stubbin, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen.
Vuonna 2023 IPCC:n puheenjohtajana aloittanut Skea antoi MTV Uutisille yhden harvoista haastatteluistaan Suomessa.
Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sopijavaltiot sopivat rajoittavansa maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkivänsä alle 1,5 asteen. Jim Skea kuvailee, että 1,5 asteen suhteen ollaan enää hiuskarvan varassa.
– Puolentoista asteen lämpeneminen tulee tapahtumaan lähes varmasti 2030-luvun alkupuolella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kokonaistavoite jäisi saavuttamatta. Tavoite kattaa parinkymmenen vuoden mittaisen keskiarvon tämän vuosisadan loppuun mennessä. Puolentoista asteen hetkellisestä lämpenemisestä huolimatta olisi mahdollista laskea lämpötiloja poistamalla hiilidioksidia ilmakehästä. Se on siis mahdollista, mutta vaatisi erittäin voimakkaita toimia, Skea toteaa.
Lue myös: Ilmastoratkaisut nähdään mahdollisuutena Suomelle – tietoisuus luontokadosta kasvanut
Tutkimuskohteena uusiutuva energia
Ennen valintaansa puheenjohtajaksi skotlantilainen Skea ehti toimia 14 vuotta uusiutuvan energian professorina Lontoon Imperial Collegessa. Pitkällä akateemisella urallaan hän on perehtynyt erityisesti energiaan, ilmastonmuutokseen ja teknologiseen innovaatioon.
Hän on aiemmin kuvannut itseään ”geneettisesti optimistiksi”. Ilmastokriisin keskellä positiivisia merkkejä voi olla vaikea löytää, mutta Skea nostaa sellaiseksi uusiutuvan energian nousun.
– Tuuli- ja aurinkovoima kattavat jo 12 prosenttia sähköntuotannosta. Tämä olisi ollut käsittämätöntä vielä 10 tai 20 vuotta sitten. Hyviä asioita siis tapahtuu, mutta kokonaiskuvan kannalta tarvitaan huomattavasti voimakkaampia toimia. Emme ole saavuttamassa Pariisin sopimuksen mukaista pitkän aikavälin lämpötilatavoitetta.
Lue myös: WMO: Jäätiköiden pelastaminen on selviytymiskysymys
Taalas: Jäätiköt on jo menetetty
Viime vuosi oli ennätyksellinen niin maailmanlaajuisen keskilämpötilan kuin ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrän suhteen. IPCC:n Suomen työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas hahmottelee ilmastonmuutoksen suhteen kahta kehityskulkua, joista toiseen voidaan vielä vaikuttaa. Toisen suhteen kyse on enää sopeutumisesta väistämättömään.
– Jos onnistumme pääsemään Pariisin sopimuksen kahden tai puolentoista asteen rajoihin, niin voisimme pysäyttää negatiivisen kehityksen helleaalloissa, tulvissa, kuivuudessa ja voimakkaimmissa trooppisissa myrskyissä.
– Se peli, minkä olemme jo menettäneet, on jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu. Meillä on niin korkea hiilidioksidipitoisuus, että jäätiköiden sulamista ei voida enää pysäyttää. Se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä merivedenpinnan nousuun, se voi pahimmillaan jatkua jopa tuhansia vuosia. Ellei sitten keksitä keinoa, jolla voidaan poistaa suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä, Taalas sanoo.
Lue myös: Nasalta odottamaton havainto merenpinnan noususta
Trumpin paluu näkyy ilmastopaneelin työssä
Yhdysvallat on Donald Trumpin paluun myötä irtautunut jälleen Pariisin sopimuksesta, ja maa on myös rajoittanut asiantuntijoidensa osallistumista ilmastopaneelin työhön. Taalas kuitenkin muistuttaa, että osavaltiot voivat kuitenkin vetää itsenäisempää linjaa.
– Muun muassa Kalifornia, joka on iso talousalue, etenee varsin kunnianhimoista polkua. Täysin negatiivinen tämä kehitys ei tule olemaan, mutta parempi olisi, jos Yhdysvallat olisi mukana. IPCC:hen liittyen on tärkeää, että Yhdysvaltain tiedeyhteisö olisi tuottamassa seuraavaa IPCC-raporttia. Siihenkin liittyy tiettyjä hankaluuksia tämän uuden hallinnon myötä.
IPCC:n toiminta on organisoitu vuosia kestävien ”syklien” mukaan, joiden aikana ilmastotieteilijät tuottavat raportteja erilaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista. Tällä hetkellä on menossa seitsemäs sykli, jonka on määrä päättyä vuosikymmenen loppupuolella.
Lähivuosien raportit käsittelevät muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupungeissa sekä hiilidioksidin poistamista ja varastointia.
Professori Jim Skea pitää yleisöluennon perjantaina 4. huhtikuuta Helsingin yliopistolla klo 14. ”Climate change in 2025: What science is telling us” -luento on kaikille avoin, mutta siihen on ilmoittauduttava etukäteen.
10:47