Suomessa on voimassa suosituksia ja rajoituksia, jotka muuttavat ihmisten arkea. Rajoituksia voi kuitenkin yhä muuttaa ja kiristää. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut, että rajoituksia ja niiden purkamista tarkastellaan ensi viikolla. Selitämme nyt, miten rajoituksia käytännössä voi rukata.
Tällä hetkellä suomalaisten elämää on rajoitettu esimerkiksi valmiuslain, tartuntatautilain, perustuslain pykälän 23 ja erilaisten suositusten avulla. Lisäksi lukuisiin lakeihin on tehty poikkeuksia.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että keinot eivät kuitenkaan ole loppumassa.
– Kaikki, mikä on välttämätöntä, on mahdollista.
Rautiaisen mukaan merkittävä lainsäädännöllinen työkalu poikkeusolojen aikana on perustuslain pykälä 23. Nyt julkisuudessa puhutaan paljon valmiuslaista, mutta se on vain osittainen apu poikkeusolojen aikana.
Aina kun valmiuslain valmiiksi ohjelmoidut toimivaltuudet loppuvat, eduskunta voi perustuslain pykälän nojalla ottaa käyttöön sellaisia toimia, jotka ovat poikkeusoloissa välttämättömiä. Tätä pykälää käytettiin esimerkiksi silloin, kun eduskunta päätti sulkea ravintolat ja kahvilat määräajaksi.
Rautiaisen mukaan sääntelyn ainoa rajoitus on se, että Suomen on poikkeusaikanakin noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi esimerkiksi säätää lakia, joka asettaisi vammaiset ihmiset suureen vaaraan.
Käymme nyt läpi, miten rajoituksia voisi muuttaa ja millaiset toimet ovat todennäköisiä.
Lue lisää: Kulmunin mukaan hallitus tekee kaikkensa, jotta rajoituksista päästäisiin kolmessa kuukaudessa
1. Kokoontumisrajoituksia voi kiristää helposti
Tällä hetkellä suuret yleisötapahtumat on kielletty, eivätkä yli kymmenen hengen seurueet saa kokoontua. Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin, että keskusta olisi ehdottanut rajoitusten kiristämistä siten, että vain viiden hengen kokoontumiset sallittaisiin.
Rautiaisen mukaan kokoontumisrajoituksia olisi helppo muuttaa. Kokoontumisista on säädetty tartuntatautilaissa, ja aluehallintovirastot (avi) päättävät kokoontumisista omilla alueillaan. Päätöksiä voi tehdä välittömästi, eivätkö ne edellytä eduskunnan tarkastelua.
Tähän asti Suomessa suurin osa tehdyistä päätöksistä on koskenut koko maata, mutta muodollisesti on mahdollista, että eri alueiden avit tekevät erilaisia päätöksiä.
Rautiainen uskoo, että mitä pidempään kokoontumisajoitukset jatkuvat, sitä järkevämpää niitä on esimerkiksi eriyttää alueellisesti tai kohdentaa koskemaan tietynlaisia kokoontumisia.
Rajoitusten muokkaamisessa täytyy seurata sitä, miten epidemia etenee eri puolilla maata. Lain mukaan on esimerkiksi mahdollista, että yhdessä kunnassa kymmenen hengen kokoontumiset olisivat sallittuja, mutta toisessa kunnassa eivät.
2. Opetuksen voi keskeyttää kokonaan, mutta niin tuskin tehdään
Suomessa on rajoitettu koulutilojen käyttöä ja siirrytty etäopetukseen.
Valmiuslain avulla hallitus voisi tarvittaessa keskeyttää opetuksen Suomessa kokonaan. Rautiainen sanoo, että vaikka tämä on mahdollista, se on epätodennäköistä.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että kiristysten sijaan kouluja koskevia rajoituksia pitäisi ennemminkin päästä höllentämään. Tämä johtuu siitä, että koulujen sulkeminen asettaa osan lapsista vaikeaan asemaan, kun esimerkiksi päivittäinen kouluruokailu puuttuu.
Rautiainen sanoo, että jos tautitilanne pitkittyy, Suomi on syksyllä isojen valintojen edessä. Jos syyslukukaudellakin tarvitaan rajoituksia, täytyy pohtia, voitaisiinko niitä kohdentaa ja räätälöidä nykyistä tarkemmin.
Kun rajoitukset ovat täsmällisesti kohdennettuja, ne voivat olla hetkellisesti tiukempia kuin nyt. Tämä tarkoittaa, että koululaisten opiskelu saattaisi olla erilaista eri puolilla Suomea aina tautitilanteen mukaan.
Yksityisten elinkeinonharjoittaien toiminnan rajoittaminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi osa kuntosaleista on edelleen auki.
3. Etätyön pystyy määräämään pakolliseksi, mutta urheilupaikkojen sulkeminen on hankalaa
Moni suomalainen tekee hallituksen suosituksesta etätöitä. Jos epidemiatilanne pahenisi, hallitus voisi määrätä tiettyjen alojen työntekijöitä etätöihin taudin hillitsemiseksi.
Rautiainen sanoo, että päätös olisi perusteltu, jos se olisi kestoltaan rajattu, ehdottoman välttämätön ja täsmällisesti räätälöity. Määräys ei siis koskisi kaikkia suomalaisia, vaan rajattua joukkoa.
Elinkeinotoiminnan rajoittaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Julkisuudessa on pohdittu, miksi esimerkiksi kuntosalit ovat edelleen osin auki.
Johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että julkisia tiloja pystyy sulkemaan tartuntatautilain nojalla, mutta laki ei ulotu yksityisiin elinkeinonharjoittajiin. Jos elinkeinotoimintaa haluttaisiin rajoittaa, pitäisi tehdä lainsäädäntömuutoksia, kuten ravintoloiden ja kahviloiden kohdalla.
– Silloin pitäisi luoda ihan kokonaan erillinen tähän tilanteeseen sopeutettu lainsäädäntö, jossa pitäisi pystyä tarkkarajaisesti määrittelemään, mitä kaikkia mahdollisia tiloja tämä kielto koskisi.
4. Ravintolat voi pitää koko kesän kiinni ja noutoruokailun kieltää
Ravintolat ja kahvilat on suljettu toukokuun loppuun asti. Eduskunta voi tarvittaessa kiristää sulkupäätöstä edelleen.
Jaska Siikavirran mukaan rajoitusten pidentäminen on mahdollista, jos se on välttämätöntä. Periaatteessa tilat voisi pitää kiinni vaikka koko kesän.
Myös ruoan mukaan myymisen voi kieltää, jos myynnin rajoittaminen olisi ehdottoman tärkeää epidemian torjumiseksi.
Pauli Rautiainen sanoo, että noutoruoan myynnin voisi katkaista esimerkiksi yhdessä kunnassa, jos epidemiatilanne olisi erittäin paha ja tehohoidon kapasiteetti ylittymässä. Kategorinen koko maata koskeva kielto on huomattavasti epätodennäköisempi.
Uudenmaan tiesulut ovat jo poistuneet. Suomessa liikkumista ei ole rajoitettu yhtä paljon kuin osassa Eurooppaa.
5. Ulkona liikkumisen saa kieltää
Monessa Euroopan maissa on ollut käytössä alueellisia ulkonaliikkumiskieltoja.
Suomessa ulkoilua ei ole kielletty, mutta sitä voisi rajoittaa monella tavalla. Kiellon voisi toteuttaa esimerkiksi valmiuslain pykälän 118 tai perustuslain pykälän 23 nojalla.
6. Huono-osaiset kärsivät pitkään jatkuvista rajoituksista eniten
Pauli Rautiainen sanoo, että nyt puhutaan paljon koko maata koskevista rajoituksista ja julkinen keskustelu painottuu mökkimatkailuun ja etätöihin. Samaan aikaan vähemmällä huomiolle jää se, että kategoriset rajoitukset vaikeuttavat monen jo ennestään huono-osaisen asemaa.
Esimerkiksi avovankiloissa olevien vankien, lastensuojelua tarvitsevien ihmisten ja viittomakielisten asema on heikentynyt, kun vapauksia ja lähikontakteja on jouduttu karsimaan.
Tästä syystä Rautiainen uskoo, että epidemian pitkittyessä pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota rajoitusten kohdentamiseen ja alueelliseen eriyttämiseen.
Samoilla linjoilla on Jaska Siikavirta. Isoja massoja koskevia rajoituksia on vaikea perustella pitkään, mutta epidemiapiikin hidastaminen perustuu turhan liikkumisen ja lähikontaktien välttämiseen.
– Nyt kun me päivä päivältä tunnemme paremmin epidemian käyttäytymistä, se antaa meille alkutilannetta parempia mahdollisuuksia kohdentaa rajoituksia tarkemmin, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä.