Suomen Kuvalehden journalistipalkinto on tänä vuonna myönnetty STT:n toimituspäällikkö Laura Kolulle suomalaisen uutisjournalismin hyväksi tehdystä työstä.
– Suomalaiset uutisjournalistit ja heidän esihenkilönsä ovat hoitaneet tehtäväänsä korkealla ammattitaidolla ja ylläpitäneet suuren yleisön luottamusta (uutisiin). Siksi palkinto haluttiin antaa uutisjournalismin kansallisen selkärangan edustajalle ja sen keskeiselle vastuunkantajalle, palkintotiedotteessa perustellaan.
Kolu kertoo ensireaktionsa palkintouutiseen olleen yllättynyt, häkeltynyt ja ylpeä. Hän sanoo palkinnon olevan journalistisen uransa hienoin yksittäinen tunnustus, mutta painottaa myös sen merkitystä koko Suomen Tietotoimiston (STT) työyhteisölle.
– STT:ssä tehdään valtavan hyvää työtä, ja olen todella iloinen, että raati on palkinnut STT:n uutistyön.
Palkintoraadin perusteluissa uutistoimistoon viitattiin uutisjournalismin kansallisena selkärankana. Kolu sanoo vertauskuvan olevan osuva.
– STT on minulle henkilökohtaisesti valtavan tärkeä, mutta myös laajemmin median kannalta. Uutistoimiston on järkevä hoitaa joitain asioita muiden puolesta. On kuitenkin hyvä, että median kesken on kilpailua, koska se parantaa journalismin laatua.
Journalistipalkinto myönnetään vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta tai merkittävistä kansallisia tai yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksista, kuvista tai ohjelmista mediassa. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa, ja sen myöntävät Suomen Kuvalehti ja Otavan Kirjasäätiö. Vuonna 1975 perustettu palkinto jaetaan nyt 48. kerran.
Palkinnon saajan valitsi raati, johon kuuluivat päätoimittaja Jouni Kemppainen, toimittaja ja tietokirjailija Sirpa Puhakka, kirjailija Tiina Raevaara, tutkija ja toimittaja Olli Seuri sekä päätoimittaja Erja Yläjärvi. Raadin puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski.
Lue myös: Suuren journalistipalkinnon ehdokkaat julki: Tuomas Manninen, Olli Haapakangas ja Paavo Teittinen ehdolla vuoden journalistiksi
Tietokirjapalkinto "poikkeuksellisen elämänmakuiselle henkilökuvalle"
Kanava-palkinnon vuoden 2022 parhaasta kotimaisesta yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan tietokirjasta saa Reetta Hänninen teoksesta Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä (Otava). Hänninen on historiantutkija ja toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.
Palkintoperusteluissa Hännisen teoksen sanotaan olevan yhtä aikaa sekä poikkeuksellisen elämänmakuinen henkilökuva että uusia näkökulmia Suomen autonomian ajan lopun ja itsenäisyyden ajan alun historiaan avaava tutkimus.
Vuoden 2022 Kanava-tietokirjapalkinnon voittaja Reetta Hänninen palkinnonsaajan julkistustilaisuudessa Helsingissä 23. marraskuuta 2022.
– Se laajentaa kuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenistä tuomalla esiin naiset aktiivisina toimijoina monissa yhteyksissä, joissa aikaisemmin on kiinnitetty huomiota lähinnä miesten rooliin. Hänninen käsittelee kirjassa taitavasti arkojakin aiheita, kuten Erkkojen suvun jännitteitä ja vanhenevan naisen luopumisen tuskaa, perusteluissa jatketaan.
Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön perustama palkinto on niin ikään suuruudeltaan 10 000 euroa. Palkinto jaetaan nyt 11. kerran.
Kanava-palkintoa tavoitteli tänä vuonna 211 teosta. Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento sekä politiikan toimittaja Heikki Vento valitsivat ehdotetuista teoksista viisi ehdolle palkinnon saajaksi. Niistä voittajan valitsi Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.
Oikaisu: Korjattu Kuvalehden kirjoitusasua otsikossa 24.11. kello 7.43.