Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho uskoo, että tulevina vuosina Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa työllistää eniten Suomen paikan ja roolin hakeminen Natossa. Halla-aho vieraili Huomenta Suomessa osana syksyn mittaan toteuttavia presidenttiehdokkaiden haastatteluita.
Jussi Halla-ahon mielestä Suomen asemaa Naton komentorakenteessa ei tulisi lähestyä identiteettipoliittisena kysymyksenä.
– Panin merkille, että jotkut kommentaattorit olivat huolissaan siitä, jos Suomi päätyy eri esikuntarakenteeseen kuin muut Pohjoismaat – tai lähinnä Ruotsi – ja samaan rakenteeseen Baltian maiden kanssa, niin se jollain tavalla heikentäisi Suomen identiteettiä Pohjoismaana ja toisaalta tekisi meistä enemmän "reunavaltion". Mielestäni nämä ovat joutavia kysymyksiä, Halla-aho sanoo.
– Tällaiset päätökset tulee tehdä sen mukaan, mikä on Naton kollektiivisen puolustuksen kannalta järkevintä ja tarkoituksenmukaisinta, koska se palvelee myös Suomen turvallisuutta.
Halla-aho sanoo, että Natoon 90-luvulta alkaen liittyneet itäisen Keski-Euroopan maat joutuivat lobbaamaan vuosikausia saadakseen suurten Nato-jäsenmaiden joukkoja omalle maaperälleen.
– Ei kukaan ole sellaisia halukas lähettämään, koska se on kallista.
– On pelätty, että jos Suomi vain näyttää varovaistakin vihreää valoa, niin joku on tänne perustamassa tukikohtia tai tuomassa tänne ydinaseita. Ei se nyt ihan näin ole, Halla-aho toteaa.