Koronarajoitusten ollessa voimassa talouspolitiikan keskeinen tehtävä oli estää konkurssiaallon ja massatyöttömyyden syntyminen. Nyt kokonaiskysyntää tukeva finanssipolitiikka on noussut tärkeämpään rooliin.
Koronapandemia on muistutus siitä, että hyvässä kunnossa oleva julkinen talous on korvaamaton suoja vaikeuksien koittaessa, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn tiedotteessa.
– On tärkeää, että finanssipoliittinen elvytys ajoittuu ja kohdistuu tehokkaasti. Koronakriisin varjolla ei ole syytä tehdä sellaisia pysyviä julkisten menojen lisäyksiä, jotka entisestään syventävät muutenkin mittavaa kestävyysvajetta, Rehn muistuttaa tiedotteessa.
Koronarajoitusten ollessa voimassa talouspolitiikan keskeinen tehtävä oli estää konkurssiaallon ja massatyöttömyyden syntyminen.
Nyt kokonaiskysyntää tukeva finanssipolitiikka on noussut tärkeämpään rooliin. Pankin mukaan tällaisesta elvytyksestä on hyötyä, jos tuotannon keskeinen rajoite on poikkeuksellisen heikko kokonaiskysyntä.
– On tarpeen panostaa sellaisiin investointeihin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia, tuottavuuskehitystä ja työllisyysastetta, Rehn sanoo.
Tarvittaessa mittavakin elvytys on mahdollista niissä maissa, joissa julkisen talouden tila ja pitkän aikavälin näkymät ovat riittävän hyvät.
Lue myös: Saksan vienti romahti – Ranskassa paluu normaaliin vasta vuoden 2022 puolivälissä
EKP haluaa rahapolitiikan tukevan kasvua
Euroopan keskuspankki päätti viime viikolla lisätä pandemiaan liittyvää elvytystä kasvattamalla velkakirjojen osto-ohjelmaansa 600 miljardilla eurolla 1 350 miljardiin euroon. EKP pidensi myös ohjelman kestoa ainakin kesäkuuhun 2021.
– EKP:n neuvosto huolehtii siitä, että rahapolitiikka ylläpitää hintavakautta, tukee kasvua ja välittyy reaalitalouteen, Rehn kertoo.
– Koronakriisin aikana on päätetty mittavista toimista, joilla autetaan sekä yrityksiä että kotitalouksia selviytymään talouden äkkipysähdyksestä.
Talous voi romahtaa jopa 11 prosenttia
Suomen Pankin tänään julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen talous supistuu rajusti koronapandemian vuoksi. Tänä vuonna kuoppa on noin 7 prosenttia.
Lue myös: Akava ennakoi Suomen taloudelle 6,5 prosentin alamäkeä – Osa koronakriisin vaurioista jää pysyviksi
Nopea toipuminen ei pankin mukaan näytä kovin todennäköiseltä, ja kokonaistuotannon määrä jää tulevina vuosina pienemmäksi kuin ennen pandemiakriisiä. Vuosina 2021–2022 talouden ennustetaan kasvavan noin 3 prosenttia.
– Pysyviltä tuotantotappioilta ei todennäköisesti vältytä Suomessa. Talouspolitiikan avulla voidaan kuitenkin vaikuttaa tappioiden suuruuteen, painottaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Ennusteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan talouden supistuminen voi vuonna 2020 jäädä 5 prosenttiin tai syventyä 11 prosenttiin riippuen siitä, miten koronaepidemia etenee ja miten sitä onnistutaan hallitsemaan eri puolilla maailmaa.
Kaikki yritykset eivät myöskään selviä taantumasta, ja osa työpaikkojen menetyksistä jää pysyväksi.