Suomen hallituksen talouspoliittiset toimet koronakriisin vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Finanssipolitiikan viritys tukee IMF:n mukaan edelleen talouden elpymistä myös ensi vuonna. Samalla sen on tarjottava joustoa reagoida pandemiaan liittyvään epäsuotuisaan kehitykseen.
– Suomen talous on elpynyt tänä vuonna voimakkaasti ja saanut vauhtia kotimaisen kysynnän kohenemisesta. Elpymisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna, mutta pandemian kehitykseen liittyy kuitenkin edelleen riskejä, IMF arvioi.
Lue myös: IMF: Koronapandemia pahentaa taloudellista kuilua ja synkistää näkymiä kehittyvissä maissa
Valuuttarahasto suosittelee menokehyksiin palaamista, mikä parantaisi keskipitkällä aikavälillä talouspolitiikan uskottavuutta.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski esittelee Suomen taloutta koskevaa arviota tänään Helsingissä.
IMF arvioi säännöllisesti jäsenmaidensa taloutta.
Tänään esitelty arvio on ensimmäinen koronakriisin puhkeamisen jälkeen. Edellisen kerran IMF esitti Suomea koskevan arvionsa kaksi vuotta sitten.
Valuuttarahasto odottaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen jää keskipitkällä aikavälillä prosentin verran suuremmaksi kuin ennen pandemiaa, mikä johtuu pitkälti harkinnanvaraisten menojen lisääntymisestä.
Julkinen velka kääntyy näin kasvuun.
– Väestönkehityksen haasteiden ja väestön ikääntymiseen liittyvien menojen nousupaineiden vuoksi julkinen velka olisi kuitenkin käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi, IMF painottaa.
Hallituksen toimet eivät saa aikaan riittäviä säästöjä
IMF:n valtuuskunnan mukaan Suomen hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, mutta ne eivät saa aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä, jotta julkinen velka vähenisi keskipitkällä aikavälillä.
Työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, joilla asteittain suljettaisiin polku varhaiseläkkeelle. Lisäksi työttömyysetuuksia olisi kohdennettava paremmin.
IMF arvioi, että verokannan laajentaminen ja julkisten menojen tehostaminen menoarvioinnin kautta voisivat saada aikaan säästöjä julkisessa taloudessa.
Tämä auttaisi Suomea saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa.
Valuuttarahasto peräänkuuluttaa uusia lainanottajiin kohdistuvia toimenpiteitä, sillä kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu lisää tarvetta kasvattaa pankkien pääomapuskureita edelleen.
IMF:n valtuuskunta muistuttaa kuitenkin, että suomalaiset pankit olivat hyvin pääomitettuja ja toiminta kannattavaa pandemian alkaessa. Poliittiset toimet ovat vahvistaneet sektorin kestävyyttä koronakriisin aikana.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:07
Näkemys nykyhallituksen talouspolitiikasta yhdistää perussuomalaisia ja kokoomusta. Tuleva hallitusyhteistyö on mahdollinen molemmille, katso uutisjuttu!
Suomen talouden arvioidaan kasvavan yli 3 prosenttia
IMF arvioi, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,25 prosenttia ja ensi vuonna 2,75 prosenttia. Kasvun takana ovat yksityinen kulutus sekä investoinnit.
Pandemiaan liittyvät riskit maailmantaloudelle ovat kuitenkin edelleen korkeita, ja toteutuessaan ne vaikuttaisivat Suomen talouteen kielteisesti.
Keskipitkällä aikavälillä Suomen talousnäkymät ovat vähemmän vahvoja. Valtuuskunta odottaa, että potentiaalinen kasvu jää 1,75 prosenttiin, mikä vastaa ennen koronaa annettuja ennusteita.
Valtuuskunnan arviot eivät ole IMF:n virallisia arvioita. Valtuuskunta esittelee raporttinsa valuuttarahaston päättäville elimille keskustelua ja päätöksentekoa varten.
1:51
Suomen pankki nostaa ennustetaan tämän vuoden talouskasvusta 3,5 prosenttiin