Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Suomesta tulee alkavalla viikolla sotilasliitto Naton tarkkailijajäsen.
Suomen tarkkailijajäsenyys alkaa, kun kaikki 30 Nato-maata ovat allekirjoittaneet liittymispöytäkirjan.
Sekä Suomen että Ruotsin liittymispöytäkirjat on määrä allekirjoittaa tiistaina ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja Ruotsin Ann Linden ollessa paikalla. Tätä edeltävät liittymiskeskustelut, joissa keskitytään siihen, että Suomi sitoutuu kaikkiin Nato-jäsenyyden velvoitteisiin ja Pohjois-Atlantin sopimukseen.
Näillä näkymin keskustelut käydään maanantaina Brysselissä. Niiden päätyttyä Suomen presidentti päättää liittymishalukkuutta ilmaisevan aiekirjeen antamisesta Natolle.
Lue lisää: Voiko käydä niin, että Turkki ratifioi Suomen hakemuksen mutta jättää Ruotsin odottamaan? Pekka Haavisto: Kaikki on mahdollista
Varsinaisessa ratifioinnissa voi kestää
Torstaina ulkoministeri Haavisto kertoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Nato-huippukokouksesta ja Suomen jäsenyysprosessista. Eduskunta on edellyttänyt, että se pidetään hyvin informoituna Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä.
Tarkkailijajäseneksi pääsyn jälkeen Suomen liittymispöytäkirja täytyy ratifioida erikseen kaikissa 30 Nato-maassa niiden omien menettelytapojen mukaisesti.
Ratifiointivaiheen on arvioitu kestävän kaikkiaan 4–12 kuukautta, mutta ainakin Kanada ja Saksa ovat ilmoittaneet käyttävänsä ratifioinnissa nopeutettua menettelyä.
Nopeutetulla aikataululla ei kuitenkaan välttämättä toimi esimerkiksi Turkki, joka lupasi menneellä viikolla tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäseneksi kutsumiselle vasta, kun Suomi ja Ruotsi lupasivat tukea Turkkia sen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjunnassa.
Käytännössä ne lupasivat esimerkiksi olla tukematta tiettyjä kurdiliikkeitä ja FETÖ:ksi kutsuttua turkkilaista oppositioliikettä.Tämän jälkeen Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton liittokunnan jäseniksi Naton huippukokouksessa Madridissa.