"Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku" – kohtuuttomat odotusajat uhkaavat oikeusturvaa ja voivat viedä mielenterveydenkin

Esimerkiksi seksuaalirikosta saatetaan käsitellä pääkaupunkiseudulla neljänkin vuoden päästä teosta. Se aiheuttaa kohtuutonta haittaa niin rikoksen uhrille kuin epäillyllekin.

– Tiedän tapauksia, jossa uhri on joutunut psykiatriseen sairaalahoitoon, mutta hoito ei ole voinut alkaa, koska asian käsittely tuomioistuimessa on ollut kesken, kertoo asianajaja Hanna-Maria Seppä.

Pitkä odotusaika vei psykiatriselle

Seppä kertoo myös tapauksesta, jossa henkilö todettiin syyttömäksi seksuaalirikokseen sekä käräjä- että hovioikeudessa.

Pitkä odotusaika kävi niin raskaaksi, että henkilö tarvitsi psykiatrista hoitoa. Kaiken keskiössä oli jälleen oikeuskäsittelyn venyminen.

Venyneiden oikeuskäsittelyjen vaikutus asianosaisten henkiseen hyvinvointiin ei ole suinkaan ainoa huoli. Myös väärien tuomioiden riski kasvaa, kun aika kuluu.

– Jokainen voi itse miettiä, mitä yksityiskohtia muistaa jostain vuoden 2015 tapahtumasta, Seppä toteaa.

Lue myös: Suomessa oikeudenkäynnit venyvät valtavasti, Ruotsi pistää paljon paremmaksi: "Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku, kansalaisen oikeusturva vaarantuu"

Tavalliset ihmiset kärsivät eniten

Pahiten oikeusjuttujen pitkittyminen iskee Sepän mukaan niin sanottuun tavalliseen kansalaiseen. Vangittujen kohdalla oikeudenkäynti tulee aloittaa kahden viikon kuluessa syytteen nostamisesta.

Kiireellisempien juttujen jalkoihin jäävät "tavallisten ihmisten tavalliset rikosasiat", kuten pahoinpitelyt, lähisuhdeväkivaltatapaukset tai perintö- tai lapsen huoltoriita.

– Muutama kuukausi sitten istuin tapausta, joka oli tapahtunut vuonna 2015, Seppä kertoo.

Useiden asioiden summa

Yhtä helppoa ratkaisua tilanteen korjaamiseksi ei ole, mutta vaihtoehtoja sen parantamiseksi on useita.

Etäasiointi tuomioistuimissa, oikeudenkäynnin valmisteluun panostaminen, tuomarien aktiivisempi prosessijohtaminen ja juttuvirran soljuvammaksi saaminen. Nämä kaikki ovat asioita, joissa Suomen asianajajaliiton puheenjohtajan Jarkko Ruoholan mukaan olisi parantamisen varaa.

Ruoholan mukaan kaivattaisiin myös lisää resursseja eli tuomareita, syyttäjiä ja rikostutkijoita. Sovittelun lisääminen on niin ikään Ruoholan mukaan kannatettava ajatus.

– Kaikkia asioita ei voida sovitella. Joskus pitää saada se päivä oikeudessa, Ruohola sanoo.

Sujuvuutta sähköisellä järjestelmällä

Yksi kaivattu, ja pitkään vireillä ollut uudistus on niin kutsuttu aineistopankki-hanke (AIPA), jossa oikeudenkäyntiaineisto ladattaisiin portaaliin ja sitä käsiteltäisiin digitaalisena. 

Ruohola haluaa korostaa, että suomalainen oikeusjärjestelmä toimii monessa suhteessa hyvin ja pärjää kansainvälisessä vertailussa.

Nykyinen hallitus saa Ruoholalta kiitosta. Sen panostukset oikeudenhoitoon ovat "hyvä alku".