Kreikan on tarkoitus maksaa velkaa vuosittain neljässä erässä.
Kreikka maksoi Suomen valtion tilille maanantaina vajaat 3,4 miljoonaa euroa takaisin lainaa maksuaikataulun mukaisesti, Valtiokonttorista kerrotaan.
Summa on alle puoli prosenttia Suomen Kreikalle myöntämästä 1,005 miljardin euron suuruisesta kahdenvälisestä lainasta, jonka Suomi myönsi Kreikalle maan ensimmäisen tukipaketin yhteydessä vuosina 2010–2012.
Tästä eteenpäin Kreikan on määrä maksaa kyseistä velkaa vuosittain neljässä erässä.
Lainan takaisinmaksu on suunniteltu porrastetusti siten, että tänä vuonna lainaa erääntyy noin 13 miljoonaa euroa ja vuodesta 2022 eteenpäin vajaat 50,3 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeisen maksuerän on määrä erääntyvä vuonna 2041.
Lainan korko on kolmen kuukauden euribor, johon on summattu puolen prosentin korkomarginaali.
Kreikan velan korko on hieman suurempi, kuin mitä Suomi maksaa omasta velastaan markkinoilla, sanoo globaaliin talouteen erikoistunut analyytikko Jan von Gerich Nordeasta. Tästä näkökulmasta Suomen voi von Gerichin mielestä ajatella kerryttävän Kreikan velasta tuottoja.
Pitkä takaisinmaksuaika lisää epävarmuutta
Se että Kreikka kykeni koronakriisin aiheuttamasta markkinaepävarmuudesta huolimatta maksamaan ensimmäisen lainerän Suomelle takaisin, ei von Gerichiä varsinaisesti yllätä.
– Kreikka on tällä hetkellä maksukykyinen valtio ja pyrkii huolehtimaan velvoitteistaan.
Kreikan velan takaisinmaksua helpottaa se, että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden velkakirjoja ahkerasti markkinoilta ja Kreikan velat ovat myös päässeet mukaan tähän osto-ohjelmaan, von Gerich kertoo.
Siksi Kreikka saa markkinoilta tällä hetkellä edullisesti lainaa.
– Jos tällaiset tukitoimet jatkuvat, niin Kreikka varmaan pystyy maksamaan näitä erääntyviä velkoja takaisin.
Pitkä lainan takaisinmaksuaika tekee kuitenkin epävarmaksi sen, suoriutuuko Kreikka kaikista maksueristään myös tulevaisuudessa, von Gerich toteaa.
Lainan takaisinmaksu vaatii poliittista tahtoa
Kahdenväliset lainat ovat vain pieni osa kokonaispottia, jonka Kreikka erinäisten tukiohjelmien kautta sai.
Kahdenvälisen lainan lisäksi Kreikka on saanut Suomelta rahoitusta noin 2,5 miljardia Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV), 0,06 miljardia maailman valuuttarahaston (IMF) ja 1,07 miljardia Euroopan vakausmekanismin kautta. Yhteensä Suomen vastuut Kreikalle myönnetyistä lainoista ovat siis vajaa viisi miljardia euroa.
Esimerkiksi ERVV lainan takaisinmaksu koittaa pääosin vasta vuonna 2049 ja päättyy vasta viidenkymmenen vuoden kuluttua.
Suurin epävarmuus Kreikan velkojen takaisinmaksun osalta liittyy von Gerichin mielestä siihen, löytyykö Kreikalta vuodesta toiseen poliittista tahtoa maksaa julkisen sektorin ylijäämiä ulkomaalaisille velkojille takaisin.
– Nyt sitä on pystytty tekemään, kun eurojäsenyys on ollut siinä pelissä, mutta kyllä siinä varmaan tulee houkutusta, että Kreikka ei välttämättä halua jatkaa näin vuosikymmeniä, hän arvelee.
– Ollaanko sitten valmiita vielä helpottamaan lainaehtoja entisestään, mitä on tehty vuosien varrella jo useampaan kertaan, von Gerich pohtii.
Esimerkiksi vuonna 2018 euroryhmä päätti poistaa ERVV-lainan kahden prosentin suuruisen korkomarginaalin ja lykätä lainan takaisinmaksua kymmenellä vuodella.
– Pidän edelleen epätodennäköisenä sitä, että Kreikka kaikista vastuistaan selviytyisi.