Kreikan uudetkaan esitykset talouskriisin ratkaisemiseksi eivät vakuuttaneet euroryhmää. Kreikka oli pyytänyt uutta kahden vuoden rahoitusohjelmaa Euroopan vakausmekanismista (EVM), huojennuksia velkaehtoihin ja tänään päättyvän toisen ERVV-ohjelman pidentämistä.
Euroryhmän mukaan ERVV-ohjelman jatkamiselle ei enää ole edellytyksiä. EVM:n jäsenenä Kreikka voi hakea rahoitustukiohjelmaa, joka käsitellään normaalien sääntöjen mukaisesti.
– Euromaat ovat valmiita tukemaan Kreikkaa taloutensa uudistamisessa ja kasvun edellytysten rakentamisessa. Uusi EVM-tukiohjelma on mahdollinen vain, jos Kreikka osoittaa vahvaa sitoutumista konkreettisiin toimiin taloutensa tervehdyttämiseksi, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tiedotteessaan.
Stubbin mukaan myöskään keskustelu velkahuojennuksista ei ole tällä hetkellä ajankohtainen.
Euroryhmän seuraava puhelinkokous Kreikan tilanteesta on heti aamulla.
Voiko Kreikan erottaa eurosta?
Ennennäkemätön tilanne on nostanut esiin perustavia kysymyksiä Euroopan keskuspankin hätärahoituksesta ja eurojäsenyyden oikeudellisesta perustasta
EU:n perussopimuksessa ei ole sovittu mitään eurosta eroamisesta tai erottamisesta. Kreikan asema yhteisvaluutassa on kuitenkin käymässä mahdottomaksi.
Kreikkaa ei voi suoraan erottaa eurosta, mutta maa voitaisiin ajaa sen ulkoreunalle. Kreikka olisi juridisesti ja muodollisesti osa euroaluetta, mutta sillä olisi käytössään euron rinnakkaisvaluutta. Taloudellisesti tilanne olisi hyvin epävarma, ja maa joutuisi yhä vastaamaan veloistaan.
Grexitin sijasta päädyttäisiin grimboon, kreikkalaiseen limboon, kuten markkinakommentaattorit kuvaavat tilaa.
Mahdollista on edelleen myös se, että EU-maat sopivat yksimielisesti, että Kreikka lähtee eurosta. Ainakaan tuoreimpien kommenttien perusteella maa ei olisi helpolla jättämässä euroaluetta. Valtiovarainministeri Gianis Varoufakis varoitti maanantaina brittilehti Daily Telegraphille, että Kreikka saattaa turvautua oikeustoimiin, jos maa yritetään pakottaa ulos.
Jatkaako EKP pankkien hätätukea?
Euroopan keskuspankki on antanut kreikkalaispankeille hätärahoitusta, jolla talletuspaosta kärsineet pankit on pidetty pystyssä. EKP voi joutua nopeastikin tilanteeseen, ettei se voi enää antaa hätärahoitusta.
EKP:n sääntöjen mukaan hätärahoitusta saa antaa vain vakavaraisille pankeille. Keskuspankin valvontaelimen saksalaisjäsen kommentoi Reutersille tiistaina, että kreikkalaispankit voivat selviytyä viisikin päivää sen jälkeen kun maa on laiminlyönyt maksunsa IMF:lle.
Keskuspankki on päättänyt pitää hätärahoituksen määrän toistaiseksi ennallaan eikä ole korottanut sitä pyynnöstä huolimatta.
Keskustelua Kreikan tilanteesta on määrä jatkaa keskiviikkona EKP:n neuvoston kokouksessa. Varmaa on joka tapauksessa se, että mitä pidempään pankit ovat suljettuina, sitä voimakkaammin myös tavalliset kreikkalaiset reagoivat.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich näkee kaksi vaihtoehtoa, jolla Kreikan pankit pystyttäisiin vielä avaamaan. Neuvottelupöydässä on sovittava joko EKP:n hätärahoituksen kasvattamisesta tai maa siirtyy uuteen valuuttaan.
– Kun pankit on kerran laitettu kiinni, avaaminen tulee olemaan todella vaikeaa.
Mitä IMF-lainojen laiminlyönnistä seuraa?
Kreikka on ensimmäinen kehittynyt maa, joka laiminlyö lainansa takaisinmaksun IMF:lle. Kreikan olisi pitänyt maksaa tiistain aikana valuuttarahastolle 1,6 miljardia euroa.
Kansainvälisen valuuttarahaston säännöt estävät sen osallistumisen tästä eteenpäin Kreikan rahoittamiseen. OP:n seniorianalyytikko Timo Hirvonen pitää laiminlyöntiä arvovaltatappiona maalle. Hän enteilee tilanteen aiheuttavan ristivetoa myös rahaston sisälle.
– Kehittyvät maat kuten Brasilia ja Kiina eivät varmasti katsoa hyvällä, jos eurooppalainen sivistysvaltio jättää maksunsa maksamatta.