Suomalainen triathlon on tarponut viime vuodet syrjäpoluilla. Menestys ja julkisuus ovat karttaneet lajia, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Merkkejä paremmasta nähtiin viime syksyn Ironman-kisassa Havaijilla: Mika Luoto oli yhdeksäs, Tom Söderdahl yhdestoista.
Triathlonliitto valitsi vuoden vaihteessa päävalmentajaksi 42-vuotiaan Teemu Vesalan. Vuonna 1992 Vesala sijoittui Havaijilla yhdeksänneksi, joten mies tietää reitin huipulle. Jyväskyläläinen Vesala on vakuuttunut, että suomalaiset saalistavat jatkossa taas kärkipaikkoja. -Kun Magnus Lönnqvist ja Pauli Kiuru olivat parhaimmillaan, triathlon sai paljon julkisuutta Suomessa. Sen jälkeen laji painui pimentoon. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että uusi nousu on edessä. Luoto ja Söderdahl ovat jo huipulla, Jarmo Hast kärkimiesten tuntumassa, ja nuorten maajoukkueessa on useita lupaavia triathleetteja, Vesala sanoo.
Vain antamassa navakan alkupotkun
Vuonna 1997 aktiiviuransa päättäneen Vesalan tarkoituksena on polkaista laji nousukiitoon Suomessa. Mutta Vesala aikoo lyödä vain alkutahdit. -Toimin neljän suomalaisen tuotemerkin vientikonsulttina täysipäiväisesti, joten aikani toimia triathlonin maajoukkuevalmentajana on rajallinen. Kyse on lähinnä luottamustehtävästä, ei edes puolipäiväisestä työstä. Otin vuoden pestin. Aion tuona aikana laittaa valmennusasiat vauhtiin. Sen jälkeen tilalleni palkataan valmentaja, joka pystyy keskittymään työhön pitkäjänteisesti, Vesala selvittää.
Vesala näkee, että tulevan maajoukkuevalmentajan pitää toimia Jyväskylän urheiluakatemian yhteydessä. Urheiluakatemiaa eli entistä Jyväskylän harjoittelukeskusta johtaa aiemmin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa tutkijana toiminut Ari Nummela. -Lähdin tähän tehtävään velvollisuudentunnosta. Taustalla on se, että liiton puheenjohtajaksi valittiin syksyllä jyväskyläläinen Jaakko Puurula, entinen triathleetti. Mielestäni maajoukkuevalmentajan tehtävänä on katsella urheilijoiden valmennusta kauempaa ja aukaista yhteyksiä ulkomaisiin harjoittelupaikkoihin. Esimerkiksi Saksan Bundesliigassa kilpaileminen auttaa eteenpäin, Vesala tietää.
Maajoukkueurheilijoiden harjoitteluohjelmia Vesala ei aio ruveta tekemään uudestaan. -Kun katsoo kauempaa, voi tietysti havaita jotain hienosäädön tarvetta. Jos huomio on hyvä, tehoa saattaa tulla muutama prosentti lisää.
Olympialaiset vai Havaiji?
Triathlon valittiin olympialajiksi vuonna 1995. Ensimmäiset olympiamitalit jaettiin Sydneyssä vuonna 2000. Suomalaiset eivät selviytyneet karsinnoista olympialaisiin. Tilanne näyttää Ateenan kisojen suhteen yhtä huolestuttavalta. -Suomalaisten näytöillä on kiire, se täytyy myöntää. Näytöt on annettava ensi kesän aikana. Ei ole mahdotonta, että Jarmo Hast tai 23-vuotiaiden EM-nelonen Kaisa Lehtonen selviytyisivät olympialaisiin. Hast on käynyt yrittämässä, mutta ei ole toistaiseksi pysynyt aivan kärkiporukan vauhdissa, Vesala kertoo.
Olympialaisissa kilpaillaan perusmatkoilla, jotka ovat 1500 metrin uinti, 40 kilometrin pyöräily ja 10 kilometrin juoksu. Havaijin Ironmanissa matkat ovat 3800, 180 ja 42,195. Olympialaisiin pitää harjoitella eri tavoin kuin Havaijille. Tämän takia triathleetin ei ole mahdollista menestyä molemmissa. -Yhdeksän kymmenestä triathleetista haaveilee pääsystä Havaijille, joka on lajin kuningaskilpailu. Tämä pitää myöntää. Mika Luoto ja Tom Söderdahl eivät tähtää olympialaisiin, koska heitä kiinnostaa vain menestys Ironmanissa. Suomessa on turha riidellä siitä, kummassa kilpailussa pitää menestyä. On harjoiteltava niin, että toiset menestyvät olympialaisissa, toiset Havaijilla.
Vesala arvioi, että Pekingin kisoissa vuonna 2008 suomalaiset ovat jo mukana. Nykyiset nuorten maajoukkueurheilijat ovat Kiinassa jo parhaimmillaan. Perusmatkoilla ja puolimatkoilla (2500, 80, 20) jaetaan myös MM- ja EM-mitalit. Joka toinen vuosi Euroopan mestaruudesta kilpaillaan ironmanmatkoilla. SM-arvosta kisaillaan myös pikamatkoilla (750, 20, 5).
(MTV3-STT)