Koulutuksen tilasta kertovat Pisa-tulokset ovat laskeneet Suomen kohdalla jo neljä mittauskertaa peräkkäin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa koululaisten osaamistaso on huonontunut. Nyt Keskuskauppakamari esittää, että matematiikassa ja äidinkielessä on palattava koulumaiseen, systemaattiseen ja toistoihin perustuvaan oppimiseen sekä numeroarvosteluun sanallisen arvostelun rinnalla.
Keskuskauppakamari toteaa tiedotteessaan, että Suomi ei enää ole koulutuksen mallimaa.
– Suomen vahvuus on pitkään ollut korkea osaaminen, joka on myös meidän kilpailukykymme keskeisin tukijalka. Kun osaamistaso murenee, on samalla vaara, että kilpailukykymme romuttuu. On totta, että osaamistaso on edelleen verrattain korkea Suomessa, mutta suunta on jo pitkään ollut huolestuttava. Enää ei voi puhua koulutuksen mallimaasta hyvällä omalla tunnolla, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Suomen edelle Pisa-tutkimuksessa ovat kiilanneet muun muassa Kiina, Singapore ja Japani. Maiden koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat kova työnteko ja matemaattisten aineiden sekä kielten systemaattinen opiskelu. Osaamisen kehittymistä myös mitataan varsin tarkasti.
Suomessa on menty 90-luvun puolesta välistä alkaen aika lailla päinvastaiseen suuntaan, Keskuskauppakamari arvioi.
– Erityisen huolissaan pitää olla siitä, että lukemiseen liittyvät vaikeudet näyttävät kasvavan. Uusimpaan Pisa-tutkimukseen osallistuneista 13,5 prosentilla oli heikko lukutaito. Heikosti lukevien oppilaiden määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, Valtonen sanoo.
Toistoja ja numeroarvosteluKeskuskauppakamari esittää viisi keinoa tilanteen korjaamiseksi:
1. Säilytetään perusaineissa (matematiikka ja äidinkieli) koulumainen, systemaattinen ja toistoihin perustuva oppiminen sekä numeroarvostelu sanallisen arvostelun rinnalla.
2. Otetaan käyttöön vähimmäisosaamisen kuvaukset ainakin vuosiluokkien 2, 4 ja 6 loppuun. Kuvauksien avulla arvioidaan, onko riittävä osaaminen saavutettu.
3. Pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja siirrytään kaksivuotiseen velvoittavaan esiopetukseen.
4. Tehdään esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisestä joustavaa lapsen valmiuksien ja osaamisen perusteella.
5. Varmistetaan perusopetuksen riittävät resurssit, tarvittavat tukipalvelut ja toimiva oppilashuolto.
– Haluamme pitää kiinni tasa-arvoisesta peruskoulusta, jonka pohjalle Suomen menestys on luotu. Meillä on maailman parhaat opettajat ja täällä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Näitä vahvuuksia ei pidä hukata, mutta silti meillä on tarve kehittää koulutusjärjestelmäämme, jos aiomme kääntää PISA-tulokset taas nousu-uralle ja sitä myöten varmistaa, että Suomi on kilpailukykyinen tulevaisuudessakin, Valtonen korostaa.