Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset kokevat terveytensä hyväksi muuta väestöä harvemmin, ja he myös käyvät lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotoilla harvemmin kuin muu väestö.
Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta, jossa koetusta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kertoi noin 6 800 ulkomaalaistaustaista ihmistä.
Myös työterveyshuollon vastaanotolla käyneiden osuus oli työssäkäyvillä ulkomaalaistaustaisilla selvästi pienempi kuin koko väestössä.
Lääkärin vastaanottopalvelujen tarvetta kuitenkin koki lähes yhtä suuri osuus ulkomaalaistaustaisista kuin koko väestöstäkin, mutta palvelua tarvinneista ulkomaalaistaustaisista selvästi suurempi osuus koki palvelut riittämättömiksi.
Ongelmia hoitoon pääsyssä oli erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Heistä vain alle neljännes oli saanut vastaanottoajan aina ja kolmannes koki päässeensä tutkimuksiin riittävän nopeasti.
Tutkimuspäällikkö Hanna Kuusion mukaan hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja peruspalvelujen saatavuutta parantaa.
– Tärkeimpänä pidän sitä, että tietoa lisätään. Maahan muuttaneille on tärkeää kertoa, mihin palveluihin voi hakeutua ja milloin, Kuusio sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa on myös tärkeää, että kulttuurista ymmärtämistä ja tietoa lisätään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa.
Suomessa asui vuoden 2018 lopussa noin 402 600 ulkomaalaistaustaista ihmistä, joista 387 200 oli syntynyt ulkomailla. Maan koko väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli viime vuoden lopussa 7,3 prosenttia. Tutkimukseen kerättiin tietoa ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista eli ihmisistä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Pakolaisuus näkyi riskitekijöissä
THL:n mukaan tutkimuksen tulokset antavat monin paikoin myönteisen kuvan Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveydestä, hyvinvoinnista ja osallisuudesta.
Suurimmalla osalla ulkomaalaistaustaisista oli esimerkiksi ystävä, ja he pitivät yhteyttä läheisiinsä, joilta he saivat myös tarvittaessa apua. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista arvioi olevansa täysin työkykyisiä.
Lisäksi kyselyyn vastanneet käyttivät alkoholia selvästi harvemmin ja pienempiä määriä kerralla verrattuna koko väestöön. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset miehet tupakoivat koko väestöä yleisemmin.
Yli joka kolmas kokenut syrjintää
Ulkomaalaistaustaisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttivat kyselyn mukaan kielteisesti erityisesti kokemukset syrjityksi tulemisesta. Miehistä 40 prosenttia ja naisista 37 prosenttia oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana. Lisäksi naiset kertoivat turvattomuuden kokemuksista, jotka ovat uhka heidän hyvinvoinnilleen.
Pahoinvointi ja terveyden riskitekijöiden yleisyys korostuivat erityisesti niissä maaryhmissä, joissa Suomeen muuttaminen on yleistä pakolaisuuden vuoksi. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneiden joukossa esimerkiksi raportoitiin muita maaryhmiä ja koko väestöä useammin diabetesta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Myös unettomuus ja painajaisunet ovat erityisen yleisiä.
Tiistaina julkistetun tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa luotettavaa tietoa Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden taustatekijöistä.
Tutkimuspäällikkö Kuusion mukaan olisi hyvä, että uusi tutkittu tieto otetaan käyttöön muun muassa sote-uudistuksessa.
– Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan maahan muuttaneet itse. Heillä on paras tieto siitä, miten tieto saavuttaa oman väestöryhmän edustajat parhaiten, hän sanoo.