Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu merkkejä vieraan valtion taholta tehtävästä vaalivaikuttamisesta, kertovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Julkisuuteen nousseet ehdokkaiden häirinnät vaikuttavat olleen yksittäistapauksia.
– Ehdokkailla tuntuu olevan vaalikampanjoinnissa vähän tukalampaa, mutta ei se ainakaan ulkopuolelta suunnatulta kampanjalta vaikuta, erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta arvioi.
Suojelupoliisin mukaan näyttää epätodennäköiseltä, että eduskuntavaaleihin kohdistuisi laaja-alaista vaikuttamista. EU-parlamentin vaalit ovat houkuttelevampi vaikutusyritysten kohde koko Euroopassa, arvioidaan valtioneuvoston kansliasta ja Turvallisuuskomiteasta.
– Voi hyvin olla, että EU-vaaleissa nähdään paljon enemmän tämäntyyppistä toimintaa. Tämä on tässä vaiheessa vielä spekulointia, mutta se on hyvä tiedostaa, sanoo johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta.
Eurovaaleissa vaikutusyrityksiä voi vetää puoleensa muun muassa jäsenmaan heikko vastustuskyky vaikuttamiselle yhdistettynä vaikutusvaltaiseen asemaan. Jostain voi löytyä heikko lenkki, missä voiton mahdollisuus on suurin.
– Suomi ei ole itse asiassa kumpaakaan. Me olemme vahva yhteiskunta, mutta EU:ssa keskikokoinen tekijä, arvioi erikoistutkija Sillanpää.
Tietoturvajohtaja Erka Koivunen F-Securesta on pessimistisempi:
– Jos joku haluaa vaikuttaa eurovaaleihin, niihin vaikutetaan myös Suomessa.
Automatisoidut some-tilit seurannassa
Kaikkien haastateltujen mielestä teknologian kehitys ja sosiaalinen media ovat mullistaneet mahdollisuudet epäasiallisen vaalivaikuttamiseen ja vaalihäirintään. Esimerkiksi Ruotsissa Twitterin automatisoitujen niin kutsuttujen bottitilien havaittiin lisääntyneen ja aktivoituneen vaalien alla.
Suomessa on käynnistetty asiaa seuraamaan valtionhallinnon ja Aalto-yliopiston yhteinen seurantaprojekti. Mahdollisia havaintoja ei vielä kerrota julkisuuteen, koska tietojen kertominen tässä vaiheessa haittaisi tutkimuksen tekemistä. Loppuraportti on luvassa vasta kesällä, mutta viranomaiset pyrkivät päivittämään tietojaan jo eduskunta- ja EU-vaalien välillä.
– Menemme kyllä kysymään tutkijoilta, onko mitään, mistä voidaan ottaa oppia, Sillanpää sanoo.
Suojelupoliisin mukaan viranomaiset havaitsivat Suomessa ennen presidentinvaaleja runsaasti bottitilejä, jotka eivät kuitenkaan vaalikampanjan aikana aktivoituneet.
– Tänä keväänä vastaavia havaintoja ei ole ainakaan vielä tehty, suposta kerrotaan.
Britanniassa brexit-vaikuttamista Twitterissä selvittäneen F-Securen Koivunen muistuttaa, että vaikka vaalihäirintä ja manipulointi tapahtuvat silmien edessä, sitä on hankala havaita.
– Ei näitä nähdä silloin, kun ne tapahtuvat. Näytön rakentaminen kestää kuukausia tai vuosia ja sittenkin on mahdollisuus, että syyllinen pääsee kuin koira veräjästä, Koivunen kuvailee.
Häirinnän kriteerit: "Tukahduttaa, hajottaa, huijata"
Jussi Toivasen mukaan Suomen varautumisessa ei ole lähdetty määrittämään epäasiallisen vaikuttamisen lähteen ilmansuuntaa tai etäisyyttä, vaan kaikkeen suhtaudutaan samalla vakavuudella.
– Tärkeämpää kuin miettiä, kuka siinä on takana, on puuttua itse toimintaan, hän sanoo
Suomalaiset virkamiehet muistuttavat myös maltista: sananvapauteen ja vaalikampanjointiin kuuluu kärjekäskin kiistely eri teemoista.
– Meidän nyrkkisääntömme on, että jos viesti pyrkii tukahduttamaan, hajottamaan tai huijaamaan, silloin se on demokratiaa rapauttavaa viestintää, Toivanen kertoo.
Viranomaiset ovat kouluttaneet alkuvuodesta muun muassa puolueita epäasialliseen vaalivaikuttamiseen varautumisessa. Yksi tavoite on varoittaa väärän tiedon levittämisestä. Sillanpään mukaan eräässä puolueessa ongelmaksi oli koettu nuorten sijasta puolueen vanhimmat kannattajat.
– Heillä ei ole kritiikkiä sen suhteen, mitä he levittävät eteenpäin, jos uutinen vain istuu heidän maailmankuvaansa, oli viesti Sillanpään mukaan kuulunut.
Suomen kynä-paperi-koppi–äänestysjärjestelmää kaikki haastatellut pitävät sinänsä hyvin vastustuskykyisenä ulkopuoliselle puuttumiselle.
"Jos sovelluksiin ei puututa, mikään määrä moderointia ei riitä"
Asiantuntijoiden mukaan suosittuja sosiaalisen median alustoja ylläpitävillä teknologiajäteillä on ratkaiseva rooli demokratiaan uhkaavan vaalivaikuttamisen suitsimisessa. Toivasen mukaan valtionhallinnolla on "kanavat auki" Facebookin, Googlen ja Twitterin kaltaisiin toimijoihin epäkohtien ilmoittamiseksi.
– Me emme puutu sisältöihin, vaan yhtiöt itse päättävät palveluissaan julkaistuista sisällöistä omien käyttöehtojensa perusteella, hän muistuttaa.
F-Securen Koivunen ei säästele sanoja:
– On suorastaan pöyristyttävää, että nämä teknologia-alustat vielä tänä päivänä pyrkivät todistelemaan, että niillä ei ole vastuuta sisällöistä ja seurauksista, joita alustoilla tapahtuvat määrätietoiset kampanjat saavat aikaiseksi, Koivunen sanoo.
Hänen mukaansa yhtiöiden aloittama oma valvonta on hyvä, mutta se ei millään riitä, jos sovellusten koko toimintalogiikka ja algoritmit perustuvat käyttäjän koukuttamiseen ja lyhytkestoisen huomion herättämiseen.
– Jos siihen ei puututa, mikään määrä moderointia ei riitä, Koivunen ennustaa.
Kaupallisilla toimijoilla on myös omat pidäkkeensä selvittää esimerkiksi vaalihäirintää. Hankkeeseen ryhtyvä yritys törmäisi pian esimerkiksi henkilötietoja suojaaviin lakeihin ja joutuisi ehkä syyllistymään tietomurtoihin. Koivusen mukaan tehtävä kuuluisi pikemminkin tiedusteluorganisaatioille ja rikostutkijoille.
– Tässä on nyt pelinpaikka lainlaatijoille ja toimivaltaisille viranomaisille hakea näkymää siitä, onko täällä jokin kampanja menossa ja kuka sitä ohjaa.