Politiikan tutkija David Arter avaa Suomen poliittista historiaa uudessa kirjassaan. Hän kuvailee esimerkiksi vuonna 1970 tapahtunutta ”jytkyä”, joka oli lajissaan Pohjoismaiden ensimmäinen.
Video: Viime viikon Pöllöraadissa keskityttiin esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin sanaharkkaan.
Tuolloin Suomen Maaseudun Puolue (SMP) sai vaaleissa 18 paikkaa, kun se aikaisemmissa vaaleissa sai vain yhden paikan. Puolue henkilöityi vahvasti perustajaansa Veikko Vennamoon.
– Se todella oli ensimmäinen "jytky" Pohjoismaissa. Puolueen kannatus nousi yhdestä kansanedustajasta lähes 20 kansanedustajaan, kuvailee politiikantutkija David Arter MTV:lle.
David Arter kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Arter kirjoittaa teoksessaan, että vaalitulos aiheutti silloiselle presidentille Urho Kekkoselle huolta. Arter kirjoittaa, että vaalitulosten saapuessa Kekkonen joi kiihtyvään tahtiin ja sai myöhemmin lievän sydänkohtauksen.
Tieto Kekkosen lievästä sydänkohtauksesta pohjautuu Jarmo Korhosen vuonna 2015 julkaistuun teokseen.
Monia syitä taustalla
Arter kuvailee kirjassa syitä sille, miksi SMP keräsi laajan kannatuksen. Hänen mukaansa Vennamo osasi ensinnäkin esittää puolueen sanoman omaperäisesti.
Lisäksi puolue sai kirjan mukaan liikkeelle kolme äänestäjäkuntaa: henkilöt, jotka eivät pitäneet Kekkosen idänpolitiikasta, Karjalan evakot ja muut taloudellisesti ja maantieteellisesti syrjäytyneet sekä ne, jotka vastustivat kansanrintamavuosien maallistumista eettisistä syistä.
Vuoden 1970 vaalitulos ei kuitenkaan vienyt SMP:tä hallitukseen. Kekkosen vastustajana puoluetta pidettiin hylkiönä ja se pysyi paitsiossa Kekkosen kauden ajan.
Vaati keltanokkia puheenvuoroihin
Puolueen menestyksen myötä eduskuntaan pääsi täten lukuisa määrä uusia kansanedustajia.
Arterin mukaan Vennamo vaati, että jokaisen uuden kansanedustajan piti pitää neitsytpuhe vuoden 1970 eduskuntakauden ensimmäisinä viikkoina.
– Sinä syksynä seurasin eduskunnan vierailijoitten lehteriltä, kuinka Vennamo ”valvoi joukkojaan” kulkien salissa edestakaisin ja koputellen heitä olkapäälle, käytännöllisesti katsoen pakottaen heidät ylös puhumaan, Arter kirjoittaa teoksessaan.
SMP pääsi hallitukseen vuonna 1983. Sittemmin puolue ajautui vararikkoon ja se lakkautettiin. Timo Soini (sin.) rakensi myöhemmin perussuomalaiset SMP:n raunioista.
Soinin perussuomalaiset järjestivät vuoden 2011 eduskuntavaaleissa "jytkyn" keräten yli 19 prosenttia äänistä. Perussuomalaiset pääsi hallitukseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.