Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi tehtävistään maaliskuussa. Päätös sai politiikasta eläköityneen Seppo Kääriäisen mukaan eduskuntaryhmältä huomattavan pitkät, kummalliselta tuntuneet aplodit.
Eduskunnasta viime keväänä eläköitynyt Kääriäinen kertoo tuoreessa kirjassaan Aidan toisella puolen, ettei ollut kuullutkaan tulevasta pääministeristä Sipilästä ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, joissa Sipilästä tuli kansanedustaja.
– Seurailin hänen edesottamuksiaan eduskunnassa puheenjohtaja Mari Kiviniemen eroilmoituksen jälkeen vuoden 2012 keväällä sillä silmällä, olisiko hänestä keskustan puheenjohtajaksi. Taisinpa kehotella häntä perehtymään keskustan historiaan ja aatteeseen Santeri Alkiosta alkaen, Kääriäinen kertoo.
Kääriäinen asettui tukemaan Sipilää keskustan puheenjohtajaksi. Vaalikokouksen aikaan Kääriäinen oli kuitenkin hakkaamassa kavereidensa kanssa polttopuita kotonaan Iisalmen Kirmalla.
"Keskustelut kävivät satunnaisiksi ja olemattomiksi"
Kevään 2015 voittoisten eduskuntavälien jälkeen Sipilän ja Kääriäisen välit viilenivät.
Juha Sipilän on väitetty sanoneen keskustan eduskuntaryhmälle, ettei tulisi nostamaan ministeriksi ketään itseään vanhempaa.
Ministeriaudien kyytiin hyppäsivätkin kesällä 2015 Anu Vehviläinen, Kimmo Tiilikainen, Anne Berner, Olli Rehn ja Juha Rehula. Jokainen heistä on Sipilää nuorempi.
Esimerkiksi Kääriäisen, Sirkka-Liisa Anttilan ja Mauri Pekkarisen kaltaiset erittäin kokeneet nimet jäivät näin ulos hallituksesta.
Tämän vuoden helmikuussa Sipilä kielsi Suomenmaan mukaan sanoneensa, ettei häntä vanhempaa voisi valita ministeriksi. Sipilä kertoi ainoastaan maininneensa sattuvansa olemaan ministeriryhmän vanhin.
Keskustapoliitikot Kauko Juhantalo, Antti Kaikkonen, Seppo Kääriäinen ja Mauri Pekkarinen valitsemassa eduskuntaryhmän uutta puheenjohtajaa kesällä 2016.
Kääriäisen mukaan muistikuvat Sipilän sanomisista vaihtelevat, mutta ajat olivat joka tapauksessa muuttuneet.
– Yhteyden pito ja keskustelut Sipilän kanssa kävivät vuoden 2015 jälkeen satunnaisiksi ja olemattomiksi. Poikkeuksen muodostivat keskustelut ulko- ja turvallisuuspoliittisen ja puolustuspoliittisen selonteon linjoista.
Poliitikot, joita Sipilän väitetty linjaus koski, eivät Kääriäisen mukaan olleet millänsäkään, mutta heidän kannattajansa hämmentyivät pahasti. Joka tapauksessa Kääriäinen kokee keskustalaissukupolvensa joutuneen Sipilän aikakauden myötä sivuun.
Kummalliset aplodit hallituksen erolle
Sipilän hallitus onnistui Kääriäisen mukaan päätehtävistään toisessa, taloudellisen tilanteen parantamisessa, mutta toinen päätehtävä, sote-uudistus, epäonnistui.
Pääministerin maaliskuiseen eroon liittyen Kääriäinen muistelee kummalliseksi kokemaansa tilannetta keskustan eduskuntaryhmässä.
– Sipilän kerrottua hallituksensa erosta 8.3.2019 klo 11.30 eduskuntaryhmän tunnot purkautuivat valloilleen huomattavan pitkinä aplodeina, Kääriäinen kirjoittaa.
– Aplodeerattiin niin kuin voitolle aplodeerataan. Joutui kysymään itseltään, mille voitolle tai saavutukselle nyt taputetaan.
Kääriäinen tulkitsee aplodien olleen merkki hallituskumppani kokoomusta kohtaan tunnetusta epäluottamuksesta ja suuttumuksesta.
Sipilän suosiokin oli kuitenkin pahasti kärsinyt – Kääriäisen mukaan keväällä 2019 Sipilään pettyneitä entisiä tai nykyisiä keskustalaisia oli "uskomattoman paljon".
Kääriäinen: Koivisto toimitti Väyryselle materiaalia
Yli 30 vuotta kansanedustajana toiminut Kääriäinen käy kirjassaan läpi poliittista uraansa ja sen eri vaiheissa vaikuttaneita henkilöitä.
Esille pääsee monessa kohtaa esimerkiksi keskustan entinen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen. Kääriäinen käsittelee esimerkiksi vuoden 1987 skandaalimaista kassakaappisopimusta, joka hyydytti Väyrysen ja presidentti Mauno Koiviston (sd.) välit.
– Todettakoon kuitenkin se, että presidentti Koivisto toimitutti ulkopoliittista aineistoa oppositiojohtaja Väyryselle 1980-luvun lopulla, Kääriäinen lisää.
Viidellä vuosikymmenellä politiikassa "vaikuttanut, näkynyt ja kuulunut" Väyrynen on Kääriäisen mukaan "nähnyt tulevaisuuteen" ja esittänyt ihmiskunnan tulevaisuudesta pohdiskeluja, jotka ovat olleet "ainakin Suomen politiikassa aikaansa edellä".
– Paavo Väyrysen katkeruudensävyisellä toiminnalla on historiansa, Seppo Kääriäinen kirjoittaa teoksessaan Aidan toisella puolen.
Viime vuosina Väyrynen on perustanut kaksi omaa puoluetta ja soimannut keskustaa julkisesti. Kääriäisen mukaan toiminta on vaikuttanut puolueen sisäiseen ilmapiiriin kielteisesti.
Nyt Väyrysen ura on Kääriäisen mukaan kuitenkin lopussa.
– Paavo Väyrysen äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa oli 2 300 ja EU-vaaleissa 13 600. Se oli siinä. Vuonna 1970 alkanut poliittinen ja valtiollinen ura, jossa on useita hienoja vaiheita, päättyi monien mielestä surkealla tavalla.