Norppien metsästäminen herättää tunteita. Metsästäjäliitosta kerrotaan, mistä syystä Perämeren itämerennorppia metsästetään.
Video: Saimaannorppa näyttäytyi WWF:n supersuositussa norppalivessä toukokuussa ensimmäistä kertaa tänä kesänä.
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tälle vuodelle itämerennorpalle 300 yksilön pyyntikiintiön Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueelle.
Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen mukaan Perämeren norpat haittaavat alueen kalastusta, mikä onkin syy niiden metsästämiseen.
– Norpat hajottavat kalastusvälineitä ja syövät niistä kalaa, mistä tulee kalastajille tappioita, Simenius selittää.
Taloudelliset haitat ovat Simeniuksen mukaan suuret, eivätkä kalpene esimerkiksi maasuurpetojen, kuten karhujen, susien ja ahmojen aiheuttamille haitoille poronhoidolle ja karjataloudelle.
– Sen takia norppia pyydetään, että taloudelliset haitat ovat niin suuria. Myös kannat ovat riittävän isoja, jotta norppia voidaan metsästää kantoja vaarantamatta, Simenius tiivistää.
Hyljetuotteiden kauppa on käytännössä kielletty
Simenius muistuttaa, ettei saimaannorppaa tai Suomenlahden itämerennorppia metsästetä lainkaan.
Perämeren itämerennorppia pyydetään Simeniuksen mukaan pääasiassa ampumalla, joko jäänreunalta tai rysien ja verkkojen välittömästä läheisyydestä.
Metsästetyistä ruhoista voidaan hyödyntää ainakin liha, rasva ja nahka.
Hyljetuotteiden voitollinen kauppaaminen on kuitenkin kielletty EU-alueella lähes täysin.
WWF: Pyyntikiintiö liian iso
Ympäristöjärjestö WWF on kritisoinut norppien metsästämistä ja vaatinut norppien pyyntikiintiöiden rajoittamista.
WWF:n tiedotteen mukaan juuri norpan aiheuttamien kalastusvahinkojen merkittävyydestä ei ole saatu näyttöä.
Perämeren norppakanta on Suomen ja Ruotsin yhteinen, ja Ruotsille on järjestön mukaan riittänyt 130 norpan pyyntikiintiö.
Suomelle kestävä norpan pyydyskiintiö olisi WWF:n mielestä 150 norppaa – puolet tämänvuotisesta.
– Ilmeisesti suurin osa norpista sijoittuu Suomen puolelle tai niin, että Suomen puolella kalastuksessa on suuremmat tappiot. On katsottu, että täällä tarvitaan tämä määrä pyyntilupia, Simenius arvioi.
"Metsästys ei vaikuta kantaan millään lailla"
Norppakannan koostakin on ollut erimielisyyttä. WWF katsoo, että pyyntikiintiöiden lähtökohtana oleva norppakannan koko – 20 000 Perämerellä – perustuu poikkeusolosuhteissa tehtyihin laskuihin.
Simenius taas katsoo, että luku on totuudenmukainen.
– Jos ajattelee, että itämerennorppaa on 20 000 yksilöä, ja pyyntilupia 300, metsästys ei vaikuta kantaan millään lailla, Simenius sivaltaa.