Suomessa tapahtui ennennäkemätön muutos ja tätä se tarkoittaa: "Edessä väestötsunami"

Maahanmuuton kasvun osalta vauhti on nyt suorastaan hurjaa. MTV Uutiset haastatteli asiasta väestötutkija Timo Aroa.  

Historiallisen käänteen taustalla on kaksi isoa muutosta: syntyvyyden aleneminen ja maahanmuuton kasvu.

Kyse on ennennäkemättömästä käännekohdasta.

– Väestönkehityksessä sekä väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on tärkeä kiinnittää huomioita pitkän aikavälin kehityskulkuihin. Suuret muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta ovat niiden tapahduttua usein pysyviä siirtymiä, toteaa Timo Aro. 

"Heijastuu voimakkaasti myös 2040-luvun työmarkkinoihin"

Aro kertoo, että alhainen syntyvyys heijastuu koko maan tasolla ensin varhaiskasvatukseen ja alakouluihin, 2020-luvun lopulla ja 2030-luvun alussa yläkouluihin, sitten toiselle asteelle 30-luvun puolivälin molemmin puolin ja 40-luvun vaihteessa korkea-asteelle.

– Alhainen syntyvyys menee eräänlaisena "väestötsunamina" läpi koko kasvatus- ja koulutusketjun. Se heijastuu voimakkaasti myös 2040-luvun työmarkkinoihin, jolloin työmarkkinoille tulijoiden määrä alenee ja kilpailu työvoimasta sitä kautta kiihtyy.

Timo Aron haastattelu katsottavissa artikkelin alussa olevalta videolta.

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi.

"Maahanmuuttoon liittyy valtava mahdollisuus"

Tilanne on edellä mainittua kehitystä huomattavasti tasapainoisempi ja korjaava, jos maahanmuutto jatkuu sillä tasolla kuin parina viime vuotena.

– Se paikkaa erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkia, joita alhainen syntyvyys pienentänyt. Se voi johtaa jopa siihen, että koko maan tasolla väestö ei käänny laskuun 30-luvulla, työikäisten määrä ei vähene ja huoltosuhteet korjaantuvat. Työmarkkinoille tulee riittävästi työvoimaa.

Tutkija: 2/3 on työperäistä maahanmuuttoa

Aro arvioi, että maahanmuuton kokonaisuudesta 2/3 on työperäistä.

Työperustainen maahanmuutto on kasvanut erityisesti Kaakkois-Aasiasta.

– Myös koulutusperustainen maahanmuutto eli ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut niin ammatillisella toisella asteella kuin korkea-asteella. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden on kasvanut kaksin- tai kolminkertaisesti 10 vuoden aikana.

– Nyt ollaan siis ensimmäisen kerran sillä uralla mitä ollaan tavoiteltu pitkään.

Maahanmuutto Suomeen kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa

Maahanmuutossa näkyy tilastoissa merkittävä muutos, ja se on nähtävissä alla olevasta kuvasta. Huomioon otettakoon se, että tämän vuoden osalta luvussa eletään vasta marraskuuta.

– Hurja tulee olemaan tämän vuoden luku suhteessa aiempaan kehitykseen, toteaa tutkija. 

– Maahanmuuttoon liittyy valtava mahdollisuus ja korjaava vaikutus demografian näkökulmasta, jos kaikki jatkuu viime vuosien kehitysuralla. Koko maan kehitys vaikuttaa positiiviselta tästä näkökulmasta, jos tyydytään keskiarvoilla katsomaan Suomen kehitystä.

Tässä vielä Tilastokeskuksen lukuja nettona eli pois lukien maasta pois muuttaneet. Senkin osalta kasvu on varsin suurta.

Taulukko: Nettomaahanmuutto eli maahanmuuton ja maastamuuton välinen erotus vuosina 2013-2023/M11

– Jos asiaa katsotaan alueiden ja paikkojen näkökulmasta, tilanne on erilainen eikä edes lisääntynyt maahanmuutto enää korjaa tilannetta. Suomen alueellinen eriytyminen toisin sanoen jatkuu ja syvenee, kun myönteinen kehitys kohdistuu ensisijaisesti suurimmille kaupunkialueille ja pistemäisesti muualle.

Viime aikoina luvuissa näkyy ukrainalaistulijat.

– Ukrainalaiset ovat luvuissa maaliskuusta 2023 alkaen. He kirjautuvat tilastoihin, kun on vuosi tilapäistä suojelua takana, hakevat kotikuntaa ja saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Noin 16 000 saanut tänä vuonna kotikunnan Suomesta; kertoo tutkija.

Entä ongelmat?

Millaisia ongelmia asiaan liittyy?

– Haasteet liittyvät ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Esimerkiksi rikollisuuden kasvu on vakava asia, johon pitää kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.

– Meillä on noin puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Meidän pitäisi nähdä heidät enemmän yksilöinä, eikä yhtenäisenä ryhmänä. Se antaisi ymmärrystä asioiden ratkaisemisessa.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että maahanmuuton kasvusta hyötyisivät kaikki Suomen alueet. Työvoimapula koskettaa muitakin kuin kasvukeskuksia.

Summa summarum, mitä nyt pitäisi tehdä?

– Tärkeintä on jatkaa myönteistä työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton kasvun uraa ja yrittää vaikuttaa myönteisesti työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen syntyvyyden elpymiseksi takaisin pohjoismaiselle uralle. Lisäksi on tunnistettava alueelliseen eriytymiseen liittyvät erityispiirteet ja vaikutukset.