Pori on malliesimerkki onnistuneesta brändäyksestä – nämä suomalaiset kunnat vetävät ihmisiä eniten puoleensa

Korona-aika on hieman hidastanut Suomen pitkään jatkunutta kaupungistumista, kun taas suurten kaupunkien kehyskuntien ja maakuntakeskusten asema on vahvistunut, kertoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro. Ukrainan sota taas vaikuttaa Itä-Suomeen, jonka asema on ollut jo valmiiksi muuta Suomea heikompi.

– Suuret muutokset ja käännekohdat, kuten koronakriisi tai suuret taloudelliset suhdannevaihtelut, vaikuttavat muuttoliikkeeseen. Koronakriisi on tuonut jonkin verran muutoksia ihmisten asumiseen ja paikkaan liittyviin valintoihin ja liikkuvuuteen, Aro sanoo.

Hänen mukaansa korona-aikana muuttovoittoisten kuntien määrä on selvästi kasvanut, ja muuttovoittoisia kuntia on tasaisemmin ympäri maata.

–  Koronakriisin aikana muuttovoittoisia kuntia on ollut keskimäärin yksi kolmesta, kun ennen koronakriisiä muuttovoittoisia kuntia oli keskimäärin yksi viidestä tai yksi kuudesta, Aro vertaa.

Ihmiset hakeutuvat silti edelleen vahvasti suurimpiin kaupunkeihin ja suurimmille kaupunkiseuduille.

Lue myös: Historiallista: Uusimaa menetti muuttotappiona väestöä muualle Suomeen ensimmäistä kertaa ainakin 70 vuoteen

Espoo ja Vantaa kovassa nousussa

Tiettyjen alueiden kasvu Suomessa on alkanut jo ennen koronakriisiä.

– Ehkä kaikkein suurin viime vuosien muuttoliikkeen voittajaryhmä on suurten kaupunkien kehyskunnat erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun alueella. Niiden muuttovoitot ja väestönkasvu ovat olleet ennätyksellisen suuria koronakriisin aikana.

Helsingissä on 660 000 asukasta. Espoon väkiluku on ylittänyt tänä kesänä 300 000 asukasta. Vantaalla ylittyi tänä keväänä 240 000 asukkaan raja.

– Suomen väestöpopulaation näkökulmasta pääkaupunkiseutu on valtavan iso keskittymä, Aro toteaa.

Lue myös: Kysely: Näin kansalaiset tasapainottaisivat taloutta – eläkkeisiin ei saa koskea

Hänen mukaansa Espoon ja Vantaan kasvu 1960-luvun pienistä kauppaloista nykyisen kokoisiksi kaupungeiksi olisi melkoinen kasvutarina jo itsessään. Tänä vuonna Espoo on noussut asukasmäärällisesti ylivoimaisesti kaikkein muuttovetovoimaisimmaksi paikaksi Suomessa.

Vantaa taas lähestyy asukasluvultaan Tamperetta, jossa on hieman yli 244  000 asukasta. Sen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa kehäradan valmistumisen (2014) jälkeen ja ennusteiden mukaan kasvu myös jatkuu, Aro sanoo.

Toinen voitokas ryhmä on suuret maakuntakeskukset, kuten Tampere, Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Myös ne on koettu Aron mukaan entistä houkuttelevimpina, kun tehdään asumiseen ja paikkaan liittyviä valintoja.

– Kolmas ryhmä, joka on saanut paljon näkyvyyttä julkisuudessa, on suuret mökkeily- ja matkailuajan paikkakunnat esimerkiksi Järvi-Suomessa, meren rannalla tai Lapissa. Näistä löytyy kuntia, joiden tilanne kohentunut koronakriisin aikana – varmaan osittain etätyömahdollisuuden myötä.

Itäraja huolettaa päättäjiä

Itä-Suomen asema on selvästi heikentynyt 2000-luvulla verrattuna Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Alueesta on Aron mukaan aidosti syytä olla huolissaan, muutamia kaupunkeja lukuun ottamatta.

– Tietysti Venäjän hyökkäyssota (Ukrainassa) ja vaikeudet sen jälkeen ovat korostaneet Itä-Suomen haavoittuvuutta.

– Ikärakenne on ollut jo valmiiksi paljon vinoutuneempi kuin muualla maassa, muuttotappiot ovat olleet paljon suurempia kuin muulle Suomelle ja aluetalouden sekä viennin perusta on ollut muuta maata heikompi.

Itä-Suomessa kasvu keskittyy erittäin voimakkaasti Kuopion ja Joensuun ydinkaupunkialueelle sekä osittain Lappeenrantaan ja Mikkeliin.

– Valtiosihteerityöryhmä etsii tällä hetkellä korjaavia toimenpiteitä Itä-Suomen tilanteelle, mutta tehtävä on todella haastava.

– Ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia, kun puhutaan taloudesta tai demografiasta, joten yksittäiset nopeat keinot eivät kovin helposti tuo positiivista muutosta tai ratkaisua, Aro sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kaupungistuminen jatkuu vuoteen 2040

Suomessa väkiluku kasvaa seuraavien vuosikymmenten aikana vain yhdellätoista seudulla, jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu. Suomessa on yhteensä 69 seutukuntaa.

Tulevan väestönkehityksen voittajia olisivat pääkaupunkiseutu, suurten kaupunkien kehyskunnat sekä osa korkeakoulukaupungeista ja maakuntakeskuksista, kertoo Aro.

Tähän mennessä Suomen kaupungistumiskehitys on Aron mukaan edennyt jo pitkälle ja sama kehitys jatkuu oletettavaksi vuoteen 2040 saakka. Alueellista ennustetietoa riittää siihen asti.

Lue myös: Suurten kaupunkien lähikunnat alkuvuoden suurimmat muuttovoittajat – Helsinki suurin häviäjä

Vuoteen 2040 mennessä Manner-Suomessa kasvaneet seudut olisivat Helsingin seutu (+203 417), Tampereen seutu (+46  895), Turun seutu (+25 637), Oulun seutu (+24 546), Jyväskylän seutu (+6 620), Kuopion seutu (+2 796), Rovaniemen seutu (+2 407) ja Porvoon seutu (+1 100).

Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin noin 900 000 muuttoa, joista noin 600 000 eli kaksi kolmesta tapahtuu oman kunnan sisällä.

Vain yksi kolmesta muutosta ylittää kuntien väliset rajat ja niistäkin noin puolet tapahtuu muuttajan oman työssäkäynti- tai toiminta-alueen sisällä. "Aitoja" muuttoja, jolloin koko päivittäinen elinpiiri muuttuu, on keskimäärin yksi viidestä kerrasta.

Nuoret aikuiset muuttoliikkeen avainasemassa

Muuttoliike on luonteeltaan erittäin valikoivaa, keskittyvää ja polarisoivaa, kuvailee Aro. Muuttoliikkeen avainryhmä on nuoret aikuiset: neljä viidestä muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita, Aro kertoo. Lisäksi muuttajissa ovat yliedustettuna työlliset, keski- ja hyvätuloiset sekä koulutetut.

– Nuoret aikuiset, 25–44-vuotiaat, ovat kriittisiä muuttajia siinä mielessä, että he ovat vasta valmistuneita, perheen perustamisen vaiheessa olevia ja työuralle siirtyviä. Heidän asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoillaan on paljon positiivisia kerrannaisvaikutuksia.

– Toisaalta lähtöalueet menettävät resursseja (nuorten aikuisten muuttaessa pois).

Aro korostaa, että on tärkeää erottaa toisistaan lähimuutot ja kaukomuutot, kun haetaan muuttoon vaikuttavia keskeisiä syitä tai motiiveja.

– Lähimuutoissa motiivit liittyvät usein elinvaiheisiin, asumiseen ja elinympäristöön. Kaukomuutoissa usein syyt liittyvät työhön ja koulutukseen.

Suomen väestökehityksessä on olennainen osansa myös tänne ulkomailta muuttavilla asukkailla.

– Vuodesta 2015 alkaen koko Suomen väestölisäys on perustunut ainoastaan maahanmuuttoon, eli vieraskieliseen väestöön. Siitä saakka kuolleiden määrä on ollut syntyneitä suurempi, joten maahanmuuton merkitys on valtavan iso.

– Lähes kaikissa Suomen kunnissa nettomaahanmuutto on ollut positiivista aika pitkään, Aro sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Keskittyminen herättää voimakkaita tunteita

Muuttoliike on aina ollut suurin yksittäinen väestökehityksen osatekijä, joka aiheuttaa isoja eroja alueiden välillä – juuri siksi, että se on luonteeltaan niin valikoivaa, Aro sanoo. Kaupungistuminen on jatkunut vaihtelevalla voimakkuudella jo yli sadan vuoden ajan.

Mitä haittaa tai uhkaa siitä on?

– Se, onko kaupungistuminen ja keskittyminen Suomen etujen mukaista vai ei, on ollut pitkään aika voimakkaita tunteita herättänyt kysymys, sanoo Aro.

Jotkut ovat sitä mieltä, että kaupungistuminen on normaalia kehitystä ja hyödyttää koko maan kansantaloutta, taloudellista toimeliaisuutta ja kehitystä. Toiset taas ajattelevat, että valtion tai politiikan pitäisi turvata tavalla tai toisella tasavertaiset mahdollisuudet riippumatta asuinpaikasta, hän pallottelee.

– Nämä ovat varmaan poliittisia valintoja ja arvokysymyksiä, mutta mielestäni missään nimessä kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä ei pidä keinotekoisesti, hallinnollisesti tai poliittisesti lähteä rajoittamaan. Siitä aiheutuu ajan mittaan paljon enemmän haittaa.

Miksi Tampere vetää väkeä?

Kaupungin vetovoiman taustalla on esimerkiksi kovia ja pehmeitä vetovoimatekijöitä ja vielä sijaintiin ja maineeseen liittyviä tekijöitä.

Kovat vetovoimatekijät liittyvät ensisijaisesti työpaikka- ja koulutustarjontaan ja ylipäänsä alueen taloustilanteeseen.

Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät muun muassa asumiseen ja elinympäristöön, tapahtumiin ja elämyksiin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin, vapaa-ajan palveluihin ja alueen luontoon.

Kaupungin tulisi olla liikenneyhteyksiltään eli rata- ja tieyhteyksiltään hyvä. Ja sitten maine – sillä on Aron mukaan yllättävän iso merkitys, kun ihmiset tekevät asumiseen ja paikkaan liittyviä valintoja, jos rinnakkain on kilpailevia vaihtoehtoja.

Kaupungin tuloveroprosentti tai palveluiden maksut ja saatavuus eivät merkitse yhtä paljon kuin maine, vaan tunteella on iso merkitys muuttoliikkeessä.

– Tampere on hyvä esimerkki, että kaikki kovat ja pehmeät vetovoimatekijät sekä sijainti- ja mainetekijät ovat vahvasti plusmerkkisiä ja vahvistavat toinen toisiaan.

Lue myös: Haluavatko suomalaiset muuttaa maaseudulle? Kyselytutkimus povaa uutta ilmiötä – tästä syystä kaupunki halutaan nyt jättää taakse

Puolanka ja Pori vetävät omaa linjaa

Korona-aikaan televisiossa on näytetty, kuinka jotkut muuttavat asumaan pohjoiseen Lappiin. Jotkin paikkakunnat ovat kutsuneet asukkaiksi tiettyjä perheitä, jotta ne kertoisivat vuodestaan sosiaalisessa mediassa.

– Alue- ja väestökehityksen iso kuva ei ole juurikaan muuttunut (näiden myötä), mutta siihen kuvaan on tullut enemmän värisävyjä. Tällaiset sankaritarinat ovat saaneet mediassa suhteettoman suuren huomion merkitykseen nähden, Aro kommentoi.

Jotkin kaupungit, kuten "Suomen pessimistisin" paikkakunta Puolanka ja itseironiasta ja viha-rakkaussuhteesta ammentava Pori, ovat toteuttaneet omaleimaisia markkinointikampanjoitaan jo vuosia. Porin viimeisin tempaus on Joonas Nordmanin tähdittämä videosarja, jossa kaupunginjohtajahahmo jakelee porisuhdevinkkejä.

– Sama ei välttämättä toimisi mentäessä syvemmälle Pohjois- tai Itä-Suomeen, joissa lähestymistapa asioihin on vähän erilainen, itsekin Porissa lähes aina elänyt Aro naurahtaa.

Brändäys ja markkinointi kuuluvat nykyään Aron mukaan joka kunnan työkalupakkiin, olipa kampanjointi sitten hienovaraisempaa tai räikeämpää.

– Yksittäisen paikkakunnan näkökulmasta mainos- tai markkinointikampanjat ja onnistuneet tarinat ovat tärkeitä, koska ne lisäävät toivoa ja tulevaisuususkoa, Aro sanoo.

Ja aina löytyy niitäkin ihmisiä, jotka haluavat kulkea vastavirtaan – päävirtojen rinnalla.