Suomessa on nyt toteutettu kaikkiaan kaksi kasvojensiirtoleikkausta. Kolmiosaisen operaation jälkeen potilas on saanut aivokuolleen luovuttajan kasvot omiensa tilalle, mutta ei näytä kasvojen luovuttajalta.
Videolla kerrotaan Suomen ensimmäisestä kasvojensiirtoleikkauksesta.
Patrik Lassus on ollut Suomen ensimmäisen ja toisen kasvojensiirtoleikkauksen vastuulääkäri. Hän kertoo, että Suomen toinen kasvojensiirto on maailman tilastoissa 41. kasvojensiirtoleikkaus.
LUE MYÖS: Suomalainen Heidi teki mallipiirrokset maan ensimmäiseen kasvojensiirtoon
– Viimeisin toimenpide oli yhtä suuri kuin ensimmäinen. Ensimmäisestä kerrasta toinen erosi lähinnä siinä, että aikaisemman toimenpiteen pohjalta osasimme odottaa tiettyjä asioita leikkauksessa. Kasvojensiirtoa ei voi harjoitella.
Kasvojensiirto vastaa leikkauksena elinsiirtoa. Operaatio toteutetaan kolmessa osassa, jossa ensimmäisessä leikkauksessa aivokuolleelta luovuttajalta irrotetaan kasvot, toisessa leikkauksessa potilaan omat kasvot poistetaan ja kolmannessa luovuttajan kasvot siirretään potilaalle.
– Leikkaus riippuu potilaan vammasta. Kaikki toimivat osat kasvoissa säästetään ja vammautuneet korvataan. Osalle on siirretty vain huulet ja nenä, osalle siirretään yläleuka, alaleuka ja kieli, riippuen potilaan tilanteesta.
Patrik Lassus on ollut vastuulääkärinä kummassakin leikkauksessa.
Kasvojensiirtoa ei tehdä esteettisistä syistä
Plastiikkakirurgian dosentti Lassus kertoo, että kasvojensiirtoa ei tehdä esteettisistä syistä, vaan potilaalla on oltava jokin toiminnallinen häiriö, jotta leikkaus on perusteltu. Häiriö voi liittyä esimerkiksi vaikeuksiin syödä, puhua tai hengittää. Kasvojensiirtoon liittyy myös riski siihen, että keho hylkii siirrännäistä.
– Kasvojensiirto tuli mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun 90-luvulla kehitettiin uusia hyljännäislääkkeitä. Iho hylkii enemmän kuin muut kehon kudokset.
Lassuksen mukaan juuri kudosten yhteensopivuudella on merkitystä kasvojensiirrossa. Kasvojen luovuttajan sukupuolella, iällä tai etnisellä alkuperällä taas ei lääketieteellisesti ole merkitystä.
– Meidän protokollaamme kuuluu, että ihon pigmentaatio on suurin piirtein sama. Lääketieteellisesti ratkaisevaa on se, miten hyvin kudokset sopivat yhteen. Ihonväri on lähinnä esteettinen asia.
Kuivaniemi-Smithin piirtämä kuva siitä, miltä ensimmäinen (ei nyt operoitu) kasvojensiirtopotilas näytti ennen operaatiota.
Potilas ei näytä luovuttajalta
Kasvojensiirron saanut potilas oli leikkausjonossa noin vuoden ennen kuin sopiva luovuttaja löytyi. Potilas on halunnut pysyä anonyymina, joten on mahdollista, että suuri yleisö ei koskaan näe Lassuksen työryhmän kädenjälkeä.
Kirurgi kuitenkin vakuuttaa, että kasvojensiirron jälkeen potilas ei näytä luovuttajalta.
– Kasvojen pohjat määrittävät ulkonäköä todella paljon. Lisäksi kasvojen lepojännitys muokkaa ulkonäköä.
Lassus kuuluu kirurgina siihen pieneen joukkoon maailmassa, joka toteuttaa kasvojensiirtoja. Hän on tehnyt kasvokirurgiaa vuodesta 2007 alkaen.
– Meitä on noin tusinan verran. En ole alan pioneeri, mutta alkuvaiheen kirurgeja.