Vaikeiden aivokasvainten leikkauksissa on Suomessa otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Vaikeimmin poistettavia ovat puhetta ja liikkumista ohjaavien hermoratojen ympärille kietoutuneet kasvaimet. Maassamme on tehty jo 30 leikkausta potilaan valveilla ollessa.
Tällöin voidaan leikkauksen edetessä kontrolloida potilaan puhekykyä, jotta leikkauksella ei vaurioiteta puhekeskusta. MTV Uutiset seurasi vaikean aivokasvaimen poistoa Töölön sairaalassa Helsingissä.
Neurokirurgi Aki Laakso valmistelee potilasta usean tunnin operaatioon. Tällä kertaa potilas lepää nukutettuna leikkaussalissa. Keski-ikäisellä miehellä on todettu vaikea, iso kasvain oikeassa ohimolohkossa. Siellä pään alueelta löytyy ihmisen motorinen hermorata, joka liikuttaa vasemman puolen raajojamme.
Varmuus ja tyyneys huipussaan
Tätä leikkausta ei ole syytä tehdä valveilla, koska miehen vasemman puolen raajojen toimivuutta voidaan mitata eli suojella leikkauksen aikana sähköisesti.
Kirurgi Laakso puhdistaa miehen otsalohkoa, josta hän pian poraa irti melkoisen suuren palan kallon luuta. Tunnelma leikkaussalissa on tyyni. Saan liikkua kuvaajani kanssa salissa vapaasti, kunhan varomme turkoosein liinoin peiteltyjä steriilejä apuvälinepöytiä.
Aki Laakso tekee millintarkkaa leikkausta tuntikausia tyynen saumattomassa yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa, avustavana kirurgina Päivi Koroknay. Mikään ei ole epäselvää. Taustalla soi musiikki – Iron Maidenia. Melko hiljaisesti.
Aivoista tarkka kartta ennen leikkausta
Tuntia ennen leikkausta kirurgi Laakso istuu tietokoneen äärellä. Ruudulla näkyy mallinnuskuva pian leikattavan potilaan aivoista. Se on kuin kartta lääkärille. Iso kasvain näkyy vihreällä.
– Oikeassa aivolohkossa oleva kasvain on levinnyt osin aivojen sisäosiin ja työntänyt laajentuessaan tieltään motorisen hermoradan, joka on piirretty kuvaan sinisellä, selittää Laakso.
– Kasvain on osin kiinni motorisessa radassa. Tämä oikean puolen rata ohjaa ihmisen vasemman puolen raajoja. Potilaalla on vasemman puolen halvaantumisen vaara, miettii Laakso tyynesti, mutta vakavana.
Leikkaus on pitkä ja vaativa, se kestää kaikkiaan työpäivän verran. Mutta lääketiede on edistynyt viimeisten vuosien aikana aivojen kuvantamisen ansiosta, tämä tekee leikkauksesta turvallisempaa.
– Tiedämme entistä tarkemmin aivojen toiminnallisten keskusten sijainneista. Pystyn näkemään leikkausmikroskoopin okulääreissä kaiken tämän datan, jota tietokonekuva paljastaa aivoista. Siis missä ovat kasvaimen ääriviivat ja motorinen rata.
Leikkaussalin seinällä näkyy iso ruutu, joka kuvaa leikkausta lääkärin silmin. Aivojen todellisen kuvan päälle piirtyy säikeenä raajoja liikuttava motorinen rata, jota pitää varjella.
MTV Uutiset seurasi vaativaa aivoleikkausta Helsingissä.
Lääkärin havainnot yhä ratkaisevia
– Tietokonekuviin ei voi silti täysin luottaa, tarvitsemme lääkärin omia havaintoja leikkauksen aikana, kertoo Laakso.
Kun Laakso on avannut aukon potilaan aivoihin, leikkauksen alkuvaihe on vielä riskittömämpää vaihetta. Kasvain paljastuu pian ja Laakson kädessä oleva imuputki vaeltaa yhä syvemmälle. Laakso työskentelee koko ajan leikkausmikroskoopin läpi. Hän liikuttaa sitä suullaan, jotta kädet ovat vapaat.
Ja välillä hänellä on aikaa puhua toimittajan kanssa.
– Nyt lähestymme riskialueita. Imuputki lähettää sähköstimulaatiota, ja kun lähestyn riskialuetta, motorista rataa, neurofysiologi varoittaa minua.
Laaksoa vastapäätä istuu Erika Haaksiluoto, kliininen neurofysiologi. Potilaan jalka liikahtaa refleksinä.
– Nyt tulee iso liike, kynnys on kahdeksan, ilmoittaa Haaksiluoto kirurgille.
– Olemme kahdeksan millimetrin päässä liikeradoista. Turvaraja on kolme milliä, selittää Haaksiluoto.
Milloin potilas voi olla hereillä?
Suomessa on tehty kolmisenkymmentä vaikeaa aivokasvainleikkausta siten, että potilas on ollut hereillä; erityisesti silloin, kun riski kohdistuu puhekeskuksen vaurioitumiseen.
– Potilas nukutetaan kallon avaamisen ajaksi. Sen jälkeen pää tuetaan tiukasti ja potilas voidaan herättää. Valveilla oleva ihminen ei tunne kipua, vaikka hänen aivojaan operoidaan, selittää kirurgi Laakso.
– Kun kasvainta ruvetaan poistamaan, leikkaussalissa on kokenut neuropsykologi, joka kommunikoi potilaan kanssa jatkuvasti. Näin voidaan reaaliaikaisesti havaita, jos puhekyky heikkenee. Tiedetään että ollaan riskialueilla tai, että kasvaimen poistamista ei voida jatkaa.
– Tavoite on, että näissä leikkauksissa potilaalle ei aiheuteta liikunnan tai puhekyvyn vammoja.
Laakso muistuttaa, että kirurgi joutuu tekemään myös rankkoja valintoja, miten paljon kasvainta voi poistaa, ja miten paljon jää poistamatta.
Kirurgi kertoo, että valveleikkauksia on kokeiltu jo 1940-50-luvuilla, mutta metodit olivat sen verran krouveja, että lääketiede hylkäsi nämä kokeet.
– Nyt elämme aivojen kuvantamisen myötä uutta aikaa. Näin hyvistä menetelmistä ei voinut edes unelmoida 10 vuotta sitten. Potilaalle voi vakuuttaa, että valveleikkaus on turvallinen ja kivuton, vaikka se toki ensin tuntuu ahdistavalta.
Hyviä uutisia kotiin
Vaikka hermoratojen ympäri kasvaneita kasvaimia ei saada täysin puhtaasti pois, kirurgi Laakso on toiveikas.
– Potilas voi jo nykyhoidon valossa elää vuosikymmeniä ja kun päästään 2030-luvulle, hoitomenetelmät ovat jälleen kehittyneet.
Laakso saapuu klo 10 alkaneesta leikkauksesta klo 15. Avustavat lääkärit jäävät sulkemaan potilaan kallon ja saattavat hänet heräämöön. Seuraavaksi kirurgi menee puhelimeen soittamaan potilaan kotiin.
– Leikkaus meni hyvin, ei tapahtunut mitään yllättävää tai hankalaa. Illan suussa hän heräilee, tuumii Laakso.