Suomi ja Ruotsi ovat todennäköisesti liittymässä brittijohtoiseen sotilasyhyteisyöhön JEF:ään. Asiasta kertoi tänään STT:lle puolustusministeri Jussi Niinistö. Kyse on nopean toimintakyvyn joukoista, joihin kuuluu tällä hetkellä seitsemän eurooppalaista Nato-maata.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan Suomen osalta kiinnostanee erityisesti maavoimien osaaminen. Ruotsi ja Suomi keskustelevat yhdessä ennen kuin tekevät lopulliset päätöksensä.
Joint Expeditionary Force eli JEF on brittien vetämä nopean toiminnan sotilasyksikkö, joka vastaa mm. kriisinhallintatehtävistä. Mukana on tällä hetkellä Britannian lisäksi Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua sekä Hollanti – kaikki Nato-maita. Nyt mukaan näyttää olevan tulossa myös Suomi ja Ruotsi.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist kertoi asiasta ensin Dagens Nyheterille ja Suomen puolustusministeri Niinistö vahvisti suunnitelmat tänään STT:lle. Asiasta on kuitenkin keskusteltu jo pitkään molempien maiden kohdalla.
– Meidän puolustusministerin ulostulo tuli sen jälkeen kun Ruotsin Hultqvist antoi oman lausuntonsa Dagens Nyheterille, ja tästä on syntynyt ehkä vaikutelma että Ruotsi olisi jo tehnyt oman ratkaisunsa, mutta kyllä Ruotsinkin puolustusministeri sanoi hyvin selvästi että he haluavat kollata Suomen kanssa yhdessä tämän asian ennen kuin tekevät omat päätöksensä, kuvailee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (Kok.)
– Ei tässä Ruotsi ole missään karussa ollut, tasajalkaa on Suomen kanssa edetty, Kanerva toteaa.
Kanervan mukaan ajatus Suomen ja Ruotsin mukaan menosta ei ole uusi.
– Kyllä tässä on keskustelua käyty jo aiemminkin. Britannia on kääntynyt Suomen puoleen muistini mukaan vuosi sitten. Heidän sotilasasiamiehensä kävi allekirjoittaneellekin puhumassa.
– Suomi voisi olla jollain elementillä mukana tässä toiminnassa, brittijohtoisessa toiminnassa ja olettaisin että kyse on erityisesti maavoimista, koska se on Suomen erityisvahvuus, Kanerva arvioi.
Suomi ja Britannia solmivat viime heinäkuussa Varsovan Nato-huippukokouksessa puolustusyhteistyösopimuksen. Tuolloin sekä ulkoasiainvaliokunta että puolustusvaliokunta kritisoivat kärkevästi, että valiokunnat saivat lukea asiasta lehdestä. Tällä kertaa tiedonkulku on mennyt paremmin.
– Tämä on hyvin oikea-aikainen, ei ainakaan kenenkään kansanedustajan tarvitse sitä puheenvuoroa käyttää että eduskunnalle ei ole kerrottu, Kanerva vakuuttaa.