Kukaan ei osannut vielä vuoden 2015 keväällä odottaa, että Etelä- ja Keski-Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi ulottuisi Suomeenkin, kertoo sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Nerg kirjassaan.
Nerg kertoo muistavansa elävästi lomaltapaluun, kun viranomaiset ottivat häneen päivittäin yhteyttä: kukaan ei tiennyt miten toimia ja ratkaisut syntyivät kaaoksen keskellä nopeasti, kun lähes 32 000 ihmistä pakeni Suomeen kolmen kuukauden aikana.
Lue myös: Orpo Nergin kirjassa: Elämäni tärkein kokous Moskovassa tammikuussa 2016 – "Viestin heille, ettei tämä vaikuta millään tavoin myönteisesti Venäjä-kuvaan Suomessa"
Suomalaiset viettivät rauhassa kesälomia vuonna 2015, kun sadat tuhannet ihmiset kävelivät halki Euroopan.
Turvapaikanhakijoiden määrän nousu näkyi jo Euroopassa 2015, mutta kukaan kaukaisessa Suomessa ei osannut vielä kesän alussa odottaa, että turvapaikanhakijat tulisivat Suomeen saakka, kertoo sisäministeriön kansliapäällikkönä pakolaiskriisin aikana toiminut Päivi Nerg kirjassaan Tiukka paikka.
Turvapaikanhakijoita kuitenkin tuli, noin 32 000 ja hyvin lyhyessä ajassa. Nerg kertoo muistavansa sen lomaltapaluun elävästi.
Tilanne oli kirjan mukaan sekava. Ei pidetty mahdollisena, että uutiskuvissa nähty ihmisvirta Etelä- ja Keski-Euroopasta oli todella saapunut Suomeen.
Lue myös: Pakolaiskriisi voi puhjeta koska vain uudelleen, Päivi Nerg uskoo – ”Jäi olotila, että tämä ei voi enää kauan näin jatkua”
Taustalla vaikutti Nergin mukaan Suomen silloinen, muita maita avarakatseisempi, tapa tulkita EU-direktiivejä turvapaikkaperusteista.
Se oli pistänyt liikkeelle huhuja: osalla tulijoista oli ollut ”varmana tietona”, että Suomessa kaikilla olisi työtä, asunto ja koulutus. Irakilaisissa Facebook-ryhmissä kiersi huhuja, joiden mukaan päätös turvapaikasta Suomessa tulisi nopeasti ja lähes kaikki tulijat saisivat jäädä.
”Tämä ei voi olla näin” – Oulun viranomaiset ja VR havahtuivat ensimmäisinä
Ensimmäisenä Nergiin ottivat yhteyttä Oulun kaupunki, poliisilaitos ja aluehallintovirasto. Turvapaikanhakijat olivat tulleet Torniosta rajan yli ja jatkaneet rajalta matkaa Ouluun.
Osa leiriytyi poliisilaitoksen pihalle odottamaan rekisteröitymisvuoroaan ja rekisteröitymisen jälkeen vain katosi.
VR:ltä alkoi tulla yhteydenottoja siitä, että Tornion junat olivat täysiä ja niissä alkoi olla käyttäytymishäiriöitä.
Oulun kaupunginjohtaja ja poliisilaitoksen päällikkö alkoivat olla päivittäin yhteydessä sisäministeriöön.
– He toistivat, että tämä ei voi olla näin: Ihmiset rekisteröidään, ja sen jälkeen he vain lähtevät jonnekin. Hän sanoi, että ymmärrättekö te, ettei tämä voi olla näin.
Nerg myöntää, että on osin Oulun viranomaisten sinnikkyyden ansiota, että järjestelykeskukset perustettiin. Pian Oulun jälkeen yhteydenottoja alkoi tulla myös muualta Suomesta.
Lue myös: Päivi Nergiltä kiellettiin junalla kulkeminen uhkailujen vuoksi: ”Ihmiset samassa vaunussa saattoivat tulla iholle”
Järjestelykeskukset ”pelastivat Suomen” – ratkaisu huomattiin sattumalta
Nerg kertoo kirjassa, että Suomen pelasti maahanmuuton hallitsemattomuudelta järjestelykeskus-toimintamalli.
Oli kuitenkin sattumaa, että joku sattui muistamaan koko konseptin: se oli kehitetty alun perin 30 vuotta sitten, kun varauduttiin siihen, että Neuvostoliiton romahtaminen aiheuttaisi miljoonien pakolaisten saapumisen Suomeen.
Nerg kertoo kirjassa, että ennen Tornion järjestelykeskuksen perustamista tilanne oli lähes kaaoksessa.
– Tilanne oli hurja Helsingin poliisilaitoksellakin. Ihmiset odottivat ulkona. Kävin Helsingin poliisilaitoksella, ja siellä piti puikkelehtien mennä ihmisten lomitse, että pääsi laitokselle sisään.
Nerg muistelee kirjassa, kuinka erilaista sisäministeriön kansliapäällikkönä oli toimia ennen pakolaiskriisiä vuosina 2013–2014 ja sen jälkeen.
– Kaikki normaali loppui. Sille ei jäänyt aikaa ollenkaan.