Suomeen tarvitaan 3000 lääkäriä lisää nykyisen lääkäripulan korjaamiseksi ja 7 päivän hoitotakuun toteuttamiseksi, arvioi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Asiantuntijoiden mukaan lääkäripula on niin merkittävä, että se uhkaa sekä sote-uudistuksen että 7 päivän hoitotakuu-uudistuksen onnistumista.
KT:n mukaan Suomessa on kourallinen työttömiä lääkäreitä ja yli 1000 lääkärin työpaikkaa avoinna. Tässä todellisuudessa ministeriössä valmistellaan viikossa hoitoon -hoitotakuuta.
– On hyvin vaikea toteuttaa hoitotakuuta, kun lääkäreitä ei ole. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomesta puuttuu noin 3000 lääkäriä, kertoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho.
– Lääkäripula kyllä selvästi uhkaa myös sote-uudistuksen tavoitteiden onnistumista, toteaa Ruskoaho.
Väestön ikääntyminen, lääketieteen kehitys, uudet hoitomenetelmät...
Järjestö vaatii mittavaa lääkärikoulutuspaikkojen lisäämistä.
– Nykyinen koulutusmäärä ei riitä paikkaamaan edes nykyistä lääkärivajetta ja vastaamaan maltilliseenkaan lääkärien kysynnän kasvuun, jatkaa tutkija.
KT:n asiantuntijan mukaan lisälääkärien tarvetta edellyttävät useampi ilmiö: väestön ikääntyminen, lääketieteen kehitys, uudet hoitomenetelmät, lääkärien osa-aikatyön kasvu ja päivystyshalukkuuden väheneminen, ja yksityisten terveyspalvelujen kysynnän kasvu.
Toisen asiantuntijan mukaan lääkäripula on vieläkin suurempi.
– Miten tahansa laskee, päätyy 3000–4000 lääkärin vajeeseen tällä hetkellä. Ja nyt täytyy ymmärtää, että ikääntyminen on vasta tulossa. Jos nykykoulutusmäärillä mennään, lääkäripula tulee selkeästi pahenemaan, arvioi lääketieteen dosentti Samuli Saarni.
3:35
Lääkäripula uhkaa sote-uudistuksen ja 7 päivän hoitotakuun onnistumista, arvioi asiantuntija.
"Lääkäripula on muodostunut keskeiseksi uhaksi"
Saarnin ja Ruskoahon mukaan lääkäripula uhkaa sekä sote-uudistuksen että 7 päivän hoitotakuu-uudistuksen onnistumista.
– Lääkäripula on muodostunut keskeiseksi uhaksi julkisen sektorin selviytymiselle. On hirveän traagista, että on ymmärretty, kuinka tärkeää olisi ylläpitää perusterveydenhuolto, psykiatria ja julkinen terveydenhuolto, ja nyt tästä tulee keskeinen ongelma julkisen sektorin pärjäämiselle, Saarni jatkaa.
– Onnistuuko sote-uudistus? Voimme tehdä hallinnollisia rakenneuudistuksia – ne ehkä auttavat, mutta eivät ne tietysti lääkäreiksi muutu. On hirveän surullista, jos se jää tästä kiinni – varsinkin, kun ongelman ratkaisu olisi omissa käsissä, dosentti pohtii.
– Terveyskeskusten hoitotakuu – äärimmäisen tärkeä asia – arvioitu, että se vaatisi noin tuhat yleislääketieteen erikoislääkäriä lisää. No Suomessa on tällä hetkellä noin 2000 yleislääketieteen erikoislääkäriä ja ne on jo suurilta osin julkisen sektorin töissä. Kaikki ymmärtää, että eihän tässä ensi vuoteen kovin helposti löydy tuhatta lisää, arvioi Saarni.
Lääkäriliitossa ei koeta tarvetta nostaa koulutuspaikkamääriä
Lääkäriliitossa lääkärivajetta ei nähdä.
– Meillä ei ole niinkään pula lääkäreistä, vaan lääkärit eivät ole sijoittuneet tasaisesti, sanoo liiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.
KT:ssa ollaan eri mieltä.
– Lääkärit eivät ole ”väärässä paikassa” tai työttöminä, heitä on liian vähän työpaikkoihin nähden, toteaa Ruskoaho.
"Työmäärä on kasvanut kohtuuttomasti"
Lääkäriliitto lisäisi koulutuspaikkojen sijasta lääkärivirkoja terveysasemille. Rajanienen mukaan virkojen määrä on jäänyt pahasti jälkeen.
– Tällä tavalla perusterveydenhuollon lääkäreiden työmäärä on kasvanut kohtuuttomasti, mikä saa aikaan sen, että jos se on yli sietorajan, sitten etsitään uusi työpaikka, arvioi Rajaniemi.
Tilanteesta kärsii ylityöllistettyjen lääkäreiden lisäksi potilaat.
– Lääkäripulasta kärsivät kansalaiset:. Lääkäripula heikentää hoidon saavutettavuutta, hidastaa hoitoon pääsyä ja vähentää hoidon yhdenvertaisuutta, sanoo Ruskoaho.
Seitsemän päivän hoitotakuu on kirjattu hallituksen ohjelmaan.