Suomi pysähtyi vuosi sitten suremaan "Manua" – Tellervo Koiviston ruusun heitto miehensä haudalle ei unohdu

Tasavallan presidentin kanslia tiedotti Mauno Koiviston kuolleen 12. toukokuuta 2017 Meilahden sairaalassa Helsingissä kello 21.15. Aiemmin samana päivänä uutisoitiin, että Koivisto oli siirretty saattohoitoon. Koivisto sairasti viimeisinä vuosinaan Alzheimerin tautia, joka heikentää lähimuistia.

Sosiaalinen media pursusi surunvalitteluja ja muistokirjoituksia vielä samana iltana. Presidentinlinnaan avattuun surukirjaan kirjoitti nimensä yli 4 000 ihmistä.

Ikimuistoinen ruusun heitto

Presidentin kuolema oli yksi Suomen satavuotisjuhlavuoden isoimpia uutisia. Edellisestä presidentin kuolemasta (Urho Kekkonen 31.8.1986) ehti vierähtää lähes 31 vuotta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Koiviston hautajaisista 25. toukokuuta tuli yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden seuratuimpia tapahtumia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tunteikkain hetki nähtiin Hietaniemen hautausmaalla, kun Tellervo Koivisto heitti miehensä hautaan punaisen ruusun.

Juttu jatkuu videon jälkeen:

Koiviston kaudella maailma mullistui, esirippu romahti idässä

Koivistoa pidetään yhtenä Suomen suosituimmista presidenteistä. Suurta kansansuosiota hän keräsi jo pääministerivuosinaan, ennen kuin hän sai presidentin tehtävät hoitaakseen sairastuneelta Kekkoselta syksyllä 1981.

Koiviston suosio siivitti hänet toiselle presidenttikaudelle vuonna 1988. Toisella kaudella maailma mullistui ja Suomi Koiviston johdolla sen mukana. Itäisessä Euroopassa kommunismi alkoi rakoilla, Saksat yhdistyivät, Baltian maat hamusivat itsenäisyyttä ja Neuvostoliitto romahti. Samalla Suomi otti merkittäviä askelia itänaapurin varjosta kohti länttä. Koiviston siunauksella Suomi haki paikkaa Euroopan unionissa, jonka jäseneksi Suomi tuli kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1995.

Tämän vuoden huhtikuussa julkaistiin Koiviston haudan muistomerkki, joka kantaa nimeä Kartta: