Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.
Ihmisoikeusneuvostoon valittiin uusina jäseninä samasta ryhmästä Suomen lisäksi Luxemburg ja Yhdysvallat. Suomen valintaa pidettiin etukäteen odotettuna.
Suomen ihmisoikeusneuvostokampanjan pääviesti oli, että moninaisessa maailmassa ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Painopisteitä Suomen kampanjassa olivat naisten ja tyttöjen oikeudet, vammaisten ihmisten oikeudet, uudet teknologiat, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet sekä koulutus ihmisoikeutena. Ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Se on perustettu vuonna 2006.
Neuvoston tehtävänä on muun muassa varmistaa, että ihmisoikeussopimuksia noudatetaan ja että jokaisen maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan säännöllisesti ja ihmisoikeusrikkomukset tulevat julkisuuteen.
Neuvosto nostaa esille ihmisoikeusloukkauksia
Virkaa tekevä ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmasta kertoo, että niin sanottu naming and shaming eli ihmisoikeuksien loukkaajan nimeäminen julkisesti on neuvoston tärkein työkalu.
–Neuvoston vahvin ase on, että todetaan ihmisoikeusloukkaajaksi. Ei mikään maa halua joutua tällaisen julkisen arvostelun kohteeksi, Creutz sanoo.
Sen lisäksi, että neuvosto seuraa teemoittain esimerkiksi naisten oikeuksia tai kidutuksen vastaista työtä, se tekee YK:n jäsenvaltioille ihmisoikeuksien yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun. Siinä valtiot esittävät kysymyksiä ja antavat suosituksia tarkasteltavana olevalle valtiolle. Myös kansalaisyhteiskunta on tässä prosessissa mukana.
Creutz toivoo, että Suomi uskaltaisi ottaa johtajuutta.
– Esimerkiksi, että Suomi uskaltaisi lähteä vetämään lausuntoja, joissa kritisoidaan tiettyjä maita.