Viime vuonna Suomen toiseksi suurin asevientikumppani oli Saudi-Arabia, jonne Suomi vei 50 miljoonalla eurolla kranaatinheittimiä osana suurempaa Yhdysvaltojen vetämää ohjelmaa.
Ruotsissa Saudi-Arabia on linjattu asekaupoista ulos alueen ihmisoikeusloukkausten ja poliittisen tilanteen vuoksi.
Kansainvälisen asevalvonnan asiantuntija Elli Kytömäki SaferGlobe-tutkimusverkostosta pitää tärkeänä, että asekauppa on avointa ja suomalaisilla on tieto siitä, minne aseita viedään.
– Asekauppaa käydään ja se on laillinen teollisuudenala siinä missä moni muukin. Aseviennistä pitää voida käydä keskustelua, myös ennen kauppoja, hän toteaa.
Kytömäki uskoo, että kranaatinheittimien vientiluvan myöntäminen on ollut monimutkainen prosessi.
– Saudi-Arabia on suuri alueellinen voima, jolla on paljon kytköksiä moneen suuntaan. Lisäksi alueella poliittiset tilanteet vaihtuvat. Lupaa antaessa on pitänyt pohtia riskejä ja sitä, miten tilanne voi kehittyä. Selkeitä hyvä–paha-asetelmia ei valitettavasti ole, hän kertoo.
Saksa rajoittanut vientiään Saudi-Arabiaan
Myös muualla maailmassa asevientiä Saudi-Arabiaan on pohdittu. Maailman neljänneksi suurin aseviejämaa Saksan pitkään valmistelema Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen vienti Saudi-Arabiaan pysähtyi liittohallituksen epäröintiin vuonna 2014. Samana vuonna Saksa kuitenkin vei Saudi-Arabiaan esimerkiksi partioveneitä.
