Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, kertoo maanantaina julkaistu raportti.
Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.
Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016. Kasvu myös todennäköisesti jatkuu: SaferGloben mukaan useat suomalaiset yritykset ovat kertoneet, että epävarmuuden kasvaessa eri puolilla maailmaa yhteydenottoja on tullut aiempaa enemmän ja myyntitoiminta on piristynyt.
Viime vuonna suomalaiset yritykset veivät ulkomaille sotatuotteita yli 133 miljoonan euron arvosta ja siviiliaseita yli 78 miljoonan euron arvosta. Vaikka luvut jäävät kauaksi suurvaltojen asekaupoista, SaferGloben mukaan Suomi on 2000-luvulla ollut väkilukuun suhteutettuna maailman 13. suurin aseiden viejä.
Ministeri: Aseviennistä tehty myös kielteisiä päätöksiä
Suomen asevienti Lähi-itään nousi otsikoihin viime vuonna, kun alue nousi ensi kertaa SaferGloben raportissa Suomen tärkeimmäksi vientialueeksi. Lähi-idän maista Suomi vie eniten sotatuotteita Arabiemiraatteihin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin. Kaikki kolme maata ovat osallistuneet sisällissotiin liittyviin operaatioihin niin Jemenissä kuin Syyriassa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kommentoi Suomen asevientiä kirjallisesti STT:lle maanantaina. Hän viittaa Stockholm International Peace Research Instituten (SIPRI) tekemään tutkimukseen, jonka mukaan vuosien 2012–2016 aikana Lähi-idän puolustustarviketuonti kasvoi 86 prosenttia edellisestä vertailujaksosta.
– Tämä on johtanut siihen, että myös Suomessa lupaviranomaiselle tulee yhä enenevässä määrin käsiteltäväksi alueelle kohdistuvia vientilupahakemuksia ja ennakkolausuntopyyntöjä, Niinistö sanoo.
Jussi Niinistö
Päätökset aseviennistä tehdään kuitenkin tuote- ja tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella.
– Myös kielteisiä päätöksiä Lähi-idän alueelle on tehty ennakkolausuntojen muodossa. Ne ovat julkisuuslain mukaisesti salassa pidettäviä, joten niiden sisältöjä ei voida avata tarkemmin, Niinistö kertoo.
Lupaharkinnassa noudatetaan EU-neuvoston yhteistä kantaa ja kansainvälisen asekauppasopimuksen velvoitteita ja siinä on huomioitava myös vastaanottavan maan legitiimi oikeus oman puolustuksensa kehittämiseen, Niinistö lisää.
Rauhanjärjestöt: Tyrmistyttävää
Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea pitävät Suomen aseviennin kasvattamista tyrmistyttävänä.
– Aseiden vieminen Lähi-itään on omiaan ruokkimaan alueen epävakautta, eikä se lisää turvallisuutta -- Aseviennin kasvattaminen ei ole oikea ratkaisu maalle, joka juhlapuheissa haluaa profiloitua rauhanrakentajana, järjestöt totesivat yhteisessä lausunnossaan.
Järjestöt ovat huolissaan myös asekonserni Patrian pyrkimyksistä solmia jopa satojen miljoonien eurojen asekaupat kolmannen Lähi-idän maan, Qatarin, kanssa.
– Lähi-idän poliittisen konfliktin keskellä oleva, terrorismin tukemisesta syytetty, vielä äskettäin Jemenissä sotimiseen osallistunut, täysin epädemokraattinen Qatar on malliesimerkki valtiosta, johon ei kuulu edes suunnitella valtavia asekauppoja, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoi.
Tästä on kyse – Suomen siiviliaseviennin ja sotatuotteiden viennin arvo on yli kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016. – 2000-luvulla Suomi on väkilukuun suhteutettuna ollut maailman 13. suurin aseiden viejä. – Sotatuotteet ovat tuotteita, jotka on suunniteltu sotilastarkoituksiin ja niitä viedään pääasiassa eri valtioiden asevoimien käyttöön. – Siviiliaseet on tarkoitettu lähinnä metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön. – Suomen merkittäviä vientituotteita ovat panssariajoneuvot, kiväärit ja patruunat. |
Korjattu Jussi Niinistön puolue kello 16:59.