Velkaantumisen taittaminen vaatii hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista, valtiovarainministeriö toteaa taloudellisessa katsauksessaan.
Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä, kertoo valtiovarainministeriön (VM) tuore taloudellinen katsaus.
Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut aiemmin arvioitua pidempi ja syvempi, VM sanoo.
Taloustilanne alkaa silti kohentua jo tämän vuoden aikana, vaikka Suomen talous ei vuositasolla tänä vuonna kasvakaan.
Ensi vuonna Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia. Kotimaisen kysynnän arvioidaan vahvistuvan, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat.
Investoinnit kääntyvät nousuun ensi vuonna, kun korot laskevat ja rakennusala alkaa toipua. Myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät, ministeriö sanoo.
Hallituksen sopeutustoimet toisaalta pienentävät kysyntää, nostavat hintoja ja heikentävät talouskasvua vuosina 2025–2026 yhteensä noin 0,5 prosenttiyksikköä.
Valtiovarainministeriö painottaakin, että työtä sen eteen, että julkisessa taloudenpidossa saadaan aikaan kestävä käänne, pitää tehdä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.
– Kun talous alkaa elpyä, julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen tasaantuu. Pelivara tavoitteisiin pääsemiseen on kuitenkin pieni. Työtä talouden tulonmuodostuskyvyn ja julkisen talouden vahvistamiseksi pitää jatkaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien, sanoo tiedotteessa finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Myös työllisyyden arvioidaan kasvavan
Työllisyyden arvioidaan laskevan vielä tänä vuonna, mutta kasvavan ensi vuodesta lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena.
Suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisen hyvään työllisyyskehitykseen on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu. Se on VM:n mukaan lisännyt sekä työvoiman että työllisten määrää.
Tehdyt säästöt eivät riitä
Valtiovarainministeriön katsauksessa on otettu huomioon tuoreiden kehysriihessä tehtyjen säästötoimien vaikutukset.
Hallitus päätti kehysriihessään aiemmin tässä kuussa toimista, joiden tarkoituksena on vahvistaa julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla. Tätä haetaan niin leikkauksien kuin veronkorotuksien kautta.
Valtiovarainministeriö arvioi, että ilman näitä lisätoimia julkisen talouden alijäämä olisi usean vuoden ajan yli kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Velka kasvaisi nopeasti, ja velkasuhde olisi jo lähes 90 prosenttia vuonna 2028.
Ministeriö arvioi, että hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, joka asettuu noin 84 prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Toimet kohentavat julkisen talouden tilannetta merkittävästi, mutta eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella riitä taittamaan velkasuhteen kasvua.
– Alijäämien pienentäminen ja velkaantumisen taittaminen vaativat hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista, ministeriö sanoo katsauksessaan.
Valtiovarainministeriön katsauksessa esitetään vuosien 2024–2026 taloudellista kehitystä koskeva ennuste. Lyhyen ajan talousennusteen ohella se sisältää myös vuoteen 2028 ulottuvan talouden keskipitkän ajan kehitysarvion.
Suomen Pankki arvioi maaliskuussa väliennusteessaan, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Ennusteen mukaan talous alkaa kuitenkin toipua vuoden loppua kohti.
Suunnan muutosta ovat ennustaneet myös työn ja talouden tutkimus Labore sekä Nordea ja OP.