Ministeriö ennustaa Suomen pääsevän kiinni talouskasvuun, mutta alijäämää kertyy aiemmin arvioitua enemmän.
Suomen julkisen talouden tilanne on aiemmin arvioitua synkempi, ja se lisää riskiä Suomen joutumisesta EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn ensi vuoden aikana.
Valtiovarainministeriön (VM) tänään torstaina julkaisemassa ennusteessa Suomen julkisen talouden alijäämä paisuu tänä vuonna 4,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta (bkt).
Ensi vuonna alijäämää kertyisi 3,5 prosenttia, joten alijäämiä koskevat EU-säännöt paukkuvat kummankin vuoden osalta.
Rahaministeriön ennusteen syvenevät alijäämät ovat uusi takaisku hallitukselle, joka on pyrkinyt mittavilla menoleikkauksilla ja veronkorotuksilla hillitsemään valtion nopeaa velkaantumista.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan uusiin sopeutustoimiin ei kuitenkaan ole vielä syytä VM:n tuoreiden madonlukujen perusteella.
– Odotamme rauhassa ensi kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan kevätennusteen luvut ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista, Purra kirjoitti torstaina VM:n verkkosivuilla.
Samoilla linjoilla oli pääministeri Petteri Orpo (kok.), jonka mukaan yhden talousennusteen perusteella ei tehdä vielä linjauksia hallituksen ensi kevään kehysriihen osalta. Orpo kommentoi asiaa toimittajille Brysselissä.
Tarkkailuluokka häämöttää
Purran mukaan on merkittävä riski, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn ensi kesänä. EU-komission arvio tilanteesta on odotettavissa loppukeväästä.
Marraskuussa Suomi onnistui vielä välttämään alijäämämenettelyn eli niin sanotun talouden tarkkailuluokan.
Menettelyn välttämiseksi Suomen alijäämä saisi olla ensi vuonna enintään kolme prosenttia suhteessa bkt:hen.
VM:n finanssineuvos Jenni Pääkkönen totesi tiedotustilaisuudessa torstaina, että riski liiallisen alijäämän menettelyyn joutumiselle on kohonnut.
– On vaikea sanoa, että oltaisiin lähellä kolmea prosenttia, kun ollaan näin kaukana, Pääkkönen sanoi.
Hänen mukaansa säännöissä on kuitenkin monenlaisia poikkeuksia ja pykäliä, joiden avulla voi yrittää hakea helpotusta ja neuvotella.
– Tämä on sellainen peli, joka pitää tavallaan katsoa.
Verotulot kehittyneet heikosti
Edellisessä ennusteessaan syyskuussa VM uumoili, että julkisen talouden alijäämä olisi tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,2 prosenttia bkt:stä. Uudet luvut ovat siten selvästi huonompia.
– Tämä vuosi on kehittynyt varsin heikosti, ja se näkyy meidän alijäämäennusteessa aika voimakkaasti, Pääkkönen sanoi.
Alijäämien syvenemiseen vaikuttaa muun muassa verotulojen odotettua vaisumpi kehitys, kun työllisyystilanne on heikentynyt. Julkisia menoja puolestaan kasvattavat muun muassa suuret puolustushankinnat sekä paikallishallinnon henkilöstömenojen ja ostopalvelujen kasvu.
Toisaalta VM uskoo Suomen pääsevän ensi vuonna kunnolla kiinni talouskasvuun. Ministeriön papereissa Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia mutta ponnistaa ensi vuonna 1,6 prosentin kasvuun.
Poikkeustilanne päättyy
VM:n ylijohtaja Mikko Spolander luonnehti tilannetta niin, että Suomen taloudesta kuuluu sekä hyvää että huonoa. Hyvää on esimerkiksi se, että inflaatio on rauhoittunut, korot laskeneet ja kansalaisten ostovoima kasvaa. Toisaalta pelko työttömyydestä jäytää suomalaisten uskoa talouteen.
Spolanderin mukaan ostovoiman parantuminen on tänä vuonna lisännyt säästämistä mutta ei kuluttamista. Hänen mukaansa kyseessä on poikkeustilanne, joka tulee päättymään.
– Me arvioimme sen päättyvän niin, että vuoden 2025 aikana talouden kasvu on nopeampaa, Spolander sanoi.
VM:n käsitys ensi vuoden talouskasvusta on selvästi optimistisempi kuin Suomen Pankilla, joka povaa tulevalle vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua.
– Meillä on jonkin verran positiivisempi käsitys yksityisestä kulutuksesta ja aika paljonkin positiivisempi käsitys siitä, miten nopeasti investoinnit lähtevät vauhtiin, kertoi VM:n finanssineuvos Janne Huovari.
Velkasuhde voi vakiintua
VM:n ennusteessa Suomen julkisen talouden velkasuhde kohoaa tänä vuonna yli 82 prosenttiin ja ensi vuonna jo 85 prosenttiin bkt:stä.
Vaikka Suomi velkaantuu nyt nopeasti, sanoo VM ennusteessaan, että velkasuhde osoittaa vakiintumisen merkkejä.
Jos hallituksen koko yhdeksän miljardin euron sopeutustoimien kokonaisuus toteutuisi suunnitelmien mukaan, vakiintuisi julkisen talouden velkasuhde VM:n mukaan jo vaalikauden taitteessa.
Se kuitenkin edellyttäisi, ettei talouden kehityksestä tule uusia ikäviä yllätyksiä.
Lue myös:
Valoisa ennustus tulevaisuuteen Suomen Pankilta: Taantuma taittumassa
VM ruuvasi maahanmuuttolukuja alaspäin – Tilastokeskuksen väestöennuste "liian myönteinen"
Juttua päivitetty kauttaaltaan 19.12.2024 kello 17.22.