Suomen talouskasvu vauhdittuu VM:n ennusteen mukaan ensi vuonna.
Suomen talous ponnistaa ensi vuonna 1,6 prosentin kasvuun, arvioi valtiovarainministeriö joulukuun talousennusteessaan. Tänä vuonna talouden ennakoidaan supistuvan 0,3 prosenttia.
Valtiovarainministeriön mukaan kulutus ja investoinnit lisääntyvät, kun hintojen nousu hidastuu ja korot laskevat. Julkisen talouden säästöt ja veronkorotukset kuitenkin hillitsevät talouden kasvua.
Ministeriö ennustaa Suomen julkisen talouden alijäämän kohoavan tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämä pienenee 3,5 prosenttiin.
Purra VM:n talousennusteesta: Ei vielä syytä uusiin sopeutustoimiin
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan Suomen joutumista EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn ei voida poissulkea mutta valtiovarainministeriön uuden talousennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin. Purra kommentoi asiaa kolumnissaan ministeriön verkkosivuilla.
Purran mukaan hallitus odottaa kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan ennusteen luvut ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista.
Maahanmuuton kasvu vahvistaa Suomen taloutta ja velkasuhdetta
Suomen viime vuosien kasvanut maahanmuutto vahvistaa Suomen taloutta ja velkasuhdetta pitkällä aikavälillä, kun työikäinen väestö kasvaa aiempia arvioita nopeammin, arvioi valtiovarainministeriö.
Lyhyellä aikavälillä työllisyys Suomessa jää alhaisemmaksi maahanmuuttajien heikomman työllistymisen johdosta, mutta suunta kääntyy nousuun, kun talous elpyy ja työmarkkinat alkavat vetää.
Valtiovarainministeriö arvioi, että nettomaahanmuutto vuodesta 2029 eteenpäin on noin 25 000 ihmistä vuodessa.
– Tämä nostaa meidän potentiaalista tuotantoa ja kasvua keskipitkällä aikavälillä, totesi finanssineuvos Janne Huovari talousennustetta esitelleessä tiedotustilaisuudessa.
Julkiseen talouteen tuleva vaikutus näkyy väestörakenteessa
– Väestörakenne muuttuu suotuisampaan suuntaan. Se tarkoittaa sitä, että hoivamenojen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen maltillistuu. Siinä on kaksi tekijää, jotka vaikuttavat alijäämiin ja velkasuhteisiin. Jos taas nettomaahanmuutto on heikompi kuin meidän arviossamme, niin myös julkinen talous on heikommassa tilanteessa, sanoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen tiedotustilaisuudessa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:04
Suomen talouden kasvun virkoaminen siirtyy eteenpäin Ukrainan sodan, Lähi-Idän tilanteen ja Trumpin mahdollisten tuontitullien takia, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn MTV:n Uutisextrassa.
Eri luku kuin Tilastokeskuksella
VM:n arvio on alhaisempi kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessaan ennakoima 40 000 ihmisen nettomaahanmuutto. Valtiovarainministeriö on laskenut myös, miten sen omaa arviota suurempi maahanmuutto vaikuttaisi.
Suuremman maahanmuuton skenaariossa työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2035 mennessä 100 000 ihmisellä perusuraa suuremmaksi, mikä kasvattaa työvoimaa 59 000 ihmisellä.
Oletus on, että maahanmuuttajien työllisyysaste jää 10 prosenttiyksikköä maassa jo olevaa väestöä matalammaksi. Bkt:n taso olisi tässä vaihtoehdossa 1,4 prosenttia perusuraa korkeampi.
Jos nettomaahanmuutto jää pienemmäksi ja on vain 15 000 ihmistä vuodessa, jää työikäinen väestö vuonna 2035 noin 77 000 ihmistä pienemmäksi ja bkt on 1,1 prosenttia perusuraa alhaisempi.
Kasvua hidastaa työvoiman pienentyminen.
Vaikutus näkyy myös julkisessa velkaantumisessa. Pienemmän nettomaahanmuuton skenaariossa julkisen talouden rahoitusasema on pitkällä aikavälillä heikompi ja velka kasvaa nopeammin.
Vuonna 2035 velka tässä vaihtoehdossa on 90,4 prosenttia, eli noin 2,3 prosenttiyksikköä korkeampi perusuraan verrattuna.
Suuremman maahanmuuton vaihtoehdossa julkisen talouden rahoitusasema on parempi ja velka kasvaa hitaammin. Silloin vuonna 2035 velka olisi 2,6 prosenttiyksikköä perusuraa matalammalla tasolla.
Lue myös:
Valoisa ennustus tulevaisuuteen Suomen Pankilta: Taantuma taittumassa
VM ruuvasi maahanmuuttolukuja alaspäin – Tilastokeskuksen väestöennuste "liian myönteinen"
Artikkeli päivittyy.