Suojelupoliisi (supo) ei ota julkisesti kantaa siihen, kuinka todennäköistä Venäjän osallisuus Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vaurioitumiseen on.
Supo julkaisi torstaina vuosittaisen kansallisen turvallisuuden katsauksensa. Vaikka katsaus on laadittu ennen tiistaina julkisuuteen kerrotun kaasuputkivaurion ilmenemistä, oli asia vahvasti esillä supon tiedotustilaisuudessa.
Supon mukaan kriittisen infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa, vaikka uhka onkin kohonnut. Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi katsauksen tiedotustilaisuudessa, ettei kaasuputkivaurio muuta tätä arviota.
– Se on keskeyttänyt Suomen ja Viron välisen kaasun liikkumisen, mutta se ei ole vaikuttanut Suomen energiahuoltovarmuuteen, Pelttari kommentoi vauriota, jota supo ei laske lamauttavaksi vaikuttamiseksi.
Vaurion syy on keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinnassa, jossa supo on mukana asiantuntijan roolissa.
– Emme lähde siihen ottamaan kantaa sen tarkemmin. Voi todeta kuten KRP ja valtionjohto, että näyttää, että se on ulkoisen toiminnan aiheuttama, se on hyvin todennäköistä. Ja tällaisen valtiollisen toimijan osuutta tässä työssä ei voida sulkea pois, Pelttari sanoi.
Supon erikoistutkija Suvi Alvari kommentoi, että riippumatta siitä, kuka vaurion takana on, siitä on hyötyä Venäjälle.
– Se on vahva pelote. Se tukee Venäjän informaatiovaikuttamista, jota se on harrastanut jo pitkään Euroopan suuntaan. Venäjä viime talvenakin puhui siitä, kuinka Euroopan energiaturvallisuus on heikko. Tämä sitten kätevästi tukee Venäjän muuta informaatiovaikuttamista, Alvari sanoi.
Lue myös: Katseet kohdistuvat Venäjälle, sanoo Viron UPI:n johtaja MTV:lle – "Meidän on annettava vahva viesti ulospäin"
Venäjä valmis toimiin
Supo totesi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Suomen liittyminen Natoon todennäköisesti voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan. Supo katsoo, että myös sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet voivat voimistaa Venäjän vastatoimia.
Supo huomauttaa, että kuitenkin juuri Nato-jäsenyys antaa suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan. Suomen ja Venäjän suhteet ovat suojelupoliisin mukaan heikentyneet merkittävästi ja Venäjä on valmis toimiin Suomea vastaan, jos maa katsoo sen olevan tarpeellista. Suojelupoliisi arvioi kansallisen turvallisuuden katsauksen julkistuksen yhteydessä, että Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona.
Erikoistutkija Alvari sanoi tiedotustilaisuudessa, että pitkästä yhteisestä rajasta huolimatta Suomi ei korostu Venäjän vaikuttamisessa, vaan Suomi näyttäytyy osana läntistä rintamaa. Venäjää kiinnostaa Alvarin mukaan enemmän Suomen osallistuminen pakotteisiin ja Venäjän toimien tuomitseminen kuin Suomen Nato-jäsenyys. Toisaalta Nato-jäsenyys on lisännyt Venäjän tiedontarvetta Suomesta.
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan vaikuttamisen uhka on supon mukaan kohonnut, mutta infrastruktuurin lamauttava vaikuttaminen ei suojelupoliisin arvion mukaan ole lähitulevaisuudessa todennäköistä Suomen alueella.
– Venäjän vaikuttaminen Suomeen on pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, erikoistutkija Alvari sanoo supon tiedotteessa.
4:54
Hybridiuhkien- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith arvioi kaasuputkivuotoa Viiden jälkeen -ohjelmassa.