Euroopan komissio aikoo perustaa Itämeren alueelle keskuksen, jossa uutta toimintasuunnitelmaa voidaan testata käytännössä.
Itämerellä on tapahtunut viime kuukausina useita kaapelirikkoja, joita on epäilty tahallaan aiheutetuiksi. Viimeisimmästä kaapelirikosta Suomen ja Saksan välillä uutisoitiin tänään.
Euroopan komissio on nyt koonnut toimintasuunnitelman EU:n kaapeliturvallisuuden varalle.
Komissio aikaa perustaa alueellisen keskuksen Itämeren alueelle. Keskuksessa on tarkoitus testata tänään julkaistun strategian toimivuutta käytännössä.
Komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkusen mukaan Itämeren kaapeliturvallisuuteen tarvitaan järeitä lisätoimia.
– Kaikkea voidaan käyttää aseena meitä vastaan, Virkkunen huomauttaa viitaten kaapelirikkoihin, vaaleihin ja siirtolaisiin.
Virkkunen painottaa, että EU:n on nyt tärkeää investoida uuteen älyteknologiaan, kuten satelliitteihin, sensoreihin ja drooneihin vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseksi.
– Toimintasuunnitelma ei koske vain Itämerta, vaan koko Euroopan unionia, Virkkunen huomauttaa.
Toimintasuunnitelman kustannukset kohoavat yhteensä jopa 930 miljoonaan euroon.
Lue myös: Suomen ja Saksan välillä kaapelirikko – Ruotsin poliisi epäilee sabotaasia
Neljän kohdan toimintasuunnitelma
Euroopan komission toimintasuunnitelman tarkoituksena on ennaltaehkäistä, havaita, reagoida ja toipua vastaavista EU:n infrastruktuuriin kohdistuvista riskeistä mahdollisimman tehokkaasti.
Tärkeänä osana toimintasuunnitelmaa ovat pelotteet.
Komissio painottaa pakotteiden ja diplomaattisten toimenpiteiden käyttöä vihamielisiä toimijoita ja varjolaivastoa vastaan.
Esimerkiksi varjolaivastoa koskevan tiedon jakaminen EU:n jäsenvaltioiden, Naton ja muiden kumppaneiden välillä on Virkkusen mukaan tärkeää.
– Yhdysvalloilla on oma pakotelistansa koskien varjolaivastoja ja meillä on omamme. Meidän täytyy yhdistää tietomme, Virkkunen sanoo.
Turvallisuusstrategiaa esittelivät Virkkusen lisäksi puolustuksesta ja avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius ja sisä- ja muuttoliikeasioista vastaava komissaari Magnus Brunner.
Uusi toimintasuunnitelma otetaan asteittain käyttään vuosien 2025–2026 aikana.
Lue myös: Politico: Eurooppa suunnittelee Venäjän varjolaivaston laajoja takavarikkoja
Korjauskalustoa ei ole riittävästi
Yhtenä EU:n haasteena kaapelivaurioiden korjaamiseksi on Virkkusen mukaan kaluston vähyys.
– Meillä ei ole tarpeeksi aluksia, jotka voivat avustaa kaapeleiden korjaamisessa, siinä on pullonkaula, Virkkunen myöntää.
Jäsenvaltioiden kaluston hankintaa ja korjauskuluja aiotaan tukea tilanteen helpottamiseksi.
– EU on valmis investioimaan 500 miljoonaa vedenalaisten kaapeleihin, Virkkunen sanoo.
Investointien kokonaiskustannukset yltävät Virkkusen mukaan jopa 930 miljoonaan euroon. Korjauskalustoon on budjetoitu 300–400 miljoonaa euroa ja infrastuktuurin kuormitustestaukseen 30 miljoonaa euroa.