Suojelupoliisin mukaan Suomen viranomaisilla on yhtenäinen näkemys ja yhteneväiset tiedot Itämeren kaapelirikoista. Näin sanoo suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius Rikospaikan haastattelussa.
Vastoin julkisuudessa olleita tietoja, Suomen viranomaisilla ei Marteliuksen mukaan ole vielä varmuutta siitä, etteikö säiliöalus Eagle S olisi tahallaan rikkonut joulupäivänä Suomen ja Viron välillä kulkevia sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että Eagle S -tutkinnassa ei ole löytynyt näyttöä kaapelirikon tahallisuudesta eikä suojelupoliisi lehden tietojen mukaan uskoisi Venäjän osallisuuteen. Lehti kertoi, että Supon mukaan kyse olisi ollut onnettomuudesta. Martelius kumoaa julkisuudessa olleet tiedot.
– Me emme ole eri linjoilla keskusrikospoliisin kanssa. Me olemme tukemassa KRP:tä tässä tutkinnassa ja välitämme heille kaiken sen relevantin tiedon, joka meidän toimintamme kautta tulee. Me katsomme asiaa ehkä hieman eri kantilta vain, Martelius lisää.
– Korostan sitä, että meillä ei ole erilaista näkemystä tässä muiden viranomaisten kanssa. Viranomaiset niin Suomessa kuin kansainvälisesti jakavat hyvin aktiivisesti tietoa keskenään. Suojelupoliisi on tässä asiassa mukana erityisesti tiedustelutiedon ja tiedustelutoiminnan kautta. Kaikki se tieto, jota me olemme itse keränneet tai kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltamme saaneet, on jaettu esitutkintaviranomaisille, Martelius sanoo.
Keskusrikospoliisi tutkii yhä Eagle S-alukseen liittyvää kaapelirikkoa törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Lue myös: Eagle S -tutkinta jatkuu kuukausia – KRP tutkii yhä törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä
HS: Eagle S -tutkinnassa ei ole löytynyt näyttöä tahallisuudesta
Saadaanko ketään juridiseen vastuuseen?
Suojelupoliisin mukaan Venäjä on kykenevä tekemään erilaisia sabotaaseja, mutta voi olla mahdotonta saada lopullista juridista selvyyttä siitä, onko Venäjä kaapelirikkojen taustalla.
– Totta kai me ymmärrämme, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan eri maihin sabotaasin keinoin. Näissä tapauksissa Itämerellä on eittämättä täysin mahdollista, että siellä on valtiollinen toimija taustalla, mutta voi olla mahdotonta saada lopullista selvyyttä siitä juridisesti, Martelius sanoo.
video
Lue myös: Kuusi kaapelivauriota kahdessa vuodessa onnettomuus? "Mahdotonta" – näin Nato varoitti Venäjän sabotaasista vuosia sitten
Supon mukaan Itämerellä liikennöivä varjolaivasto on Venäjälle äärimmäisen tärkeä. Varjolaivaston avulla Venäjä saa tuloja polttoaineesta ja raakaöljystä. Näiden vientitulojen avulla se kykenee käymään sotaa Ukrainaa vastaan.
– Tässä on kyse aika isoista strategisista kysymyksistä. Se, minkä takia niitä aluksia on niin paljon Itämerellä, johtuu juuri siitä, että tämä varjolaivasto mahdollistaa Venäjän toiminnan. Siellä on olemassa hyvin erilaisia aluksia hyvin erilaisilla kyvykkyyksillä. On selvää, että Venäjä on kykenevä ja Venäjä on halukas myöskin toimimaan erilaisissa sabotaaseissa.
Supon mukaan Venäjän tekemien sabotaasien tavoite on vaikuttaa ensisijaisesti siihen tukeen, jota länsimaat antavat Ukrainalle.
– On erittäin tärkeää, että me olemme sekä kansallisesti että kansainvälisessä yhteistyössä tarkkoina siinä, mitä Itämerellä tapahtuu ja valvotaan varjolaivastoa niin pitkälle kuin se suinkin vain on mahdollista. Venäjälle tärkeintä Itämerellä on, että sillä säilyy kyky toimia siellä, Martelius toteaa.
Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen koko haastattelu katsottavissa Rikospaikassa. Rikospaikka MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa kello 22.35.