Puolentoista vuoden surma-aalto vei 22 lapsen hengen Varsinais-Suomessa. Vielä ällistyttävämmäksi tapauksen tekee se, että kuolemien takana on mahdollisesti ollut vain yksi susi.
Video: Suomen susikanta kasvoi viime vuoden aikana.
Taaskin lapsi suden saaliiksi. Kolme- tai neljä-vuotias tyttö on, kuten Å. U. kertoo, viime viikolla Paimion pitäjän Tomeron kylässä joutunut suden suuhun. Ennen kuin apuun ehdittiin, oli peto repinyt lapsen palaisiin, syönyt sen sisälmykset ja juossut tiehensä. Hirveätä!
Suomalaisen Wirallisen Lehden uutisointi 21. lokakuuta 1880 kertoo karmeasta lapsensurmasta.
Wirallinen lehti kertoi tapauksesta vuonna 1880 pikku-uutisena kauhistellen.
Tapaus oli osa pitkää tapahtumasarjaa. Mitä todennäköisimmin yksi ja sama naarassusi tappoi lapsia Turun seudulla lähes kahden vuoden ajan.
Hukka raateli kahdeksanvuotiaan
Kaikki alkoi Kalle Hörnbergin kuolemasta.
Kahdeksanvuotias poika meni viemään perunoiden pesuvettä pihalle. Takaisin reissulta ei tultu, ja illemmalla etsijät löysivät raadellun ruumiin osia.
Viereisellä pellolla oli nähty kaksi sutta.
Oliko Hörnbergin kuolemassa kyse sarjatappajasuden ensimmäisestä hyökkäyksestä? Mahdollisesti. Tästä eteenpäin havainnot koskivat yhtä isoa, takkuturkkista sutta.
Seuraavan puolentoista vuoden aikana hyökkäykset toistuivat ympäri Turun seutua.
Tappoaalto loppui kuin seinään tammikuun alussa vuonna 1882. Tuolloin paikalle pyydetty venäläinen ammattimetsästäjä ampui vanhan naarassuden Nousiaisissa.
"Peto oli irroittanut suuria viipaleita"
Historian saatossa monia susitappoja on asetettu kyseenalaisiksi. Esimerkiksi itsemurha oli kirkonkirjoihin merkittynä syntinen kuolinsyy, joten syypääksi saatettiin tekaista susi.
Vuosien 1880 ja 1881 surmista uutisoitiin kuitenkin runsaasti lehdissä. Jutut kertovat omaa karua kieltään raaoista tapauksista.
"Jälleen susi syönyt lapsen", otsikoi Sanomia Turusta 23. lokakuuta 1880. Peto oli iskenyt Vehmaan pitäjässä.
Löydettiin niin lakki ja toinen kenkä. Lumessa huomattiin myöskin suden jälkiä ja näitä seurattaissa tavattiin noin virstan matkassa mainitusta torpasta lapsen rikki revitty ruumis. Päästä, selästä, toisesta reidestä ja käsivarsista oli peto irroittanut suuria viipaleita. - Tämä on jo meidän tietääksemme seitsemäs jollei kahdeksas lapsi joka lyhyen ajan kuluessa on henkensä menettänyt Turun lähiseuduilla.
Elokuussa 1881 Karjalatar-lehti puolestaan kertoi suden syöneen Maskussa kaksivuotiaan, eteisessä yksin olleen lapsen.
Vehmalaisten kylässä uhriksi oli puolestaan joutunut 9-vuotias poika.
"Onneton oli marjoja poimimassa nuoremman veljensä kanssa, kun peto hänet kohtasi ja tappoi", lehti voivotteli.
Mistä teki sudesta sarjasurmaajan?
Yhteensä 22 lasta surmannut hukka on ollut poikkeuksellinen yksilö.
Vaikuttaa siltä, että susi ei tuntenut lajilleen tyypillistä ihmispelkoa. Historian saatossa on epäilty, että tappajasudella olisi ollut vesikauhu eli rabies, kansanomaisemmin raivotauti.
Vesikauhu kuitenkin nitistää kantajansa parissa viikossa. Susi jatkoi hyökkäyksiään lähes kaksi vuotta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan yhtenä taustasyynä saattoi olla yksinkertaisesti ravintopula.
– Siihen aikaan hirviä oli todella vähän, ja esimerkiksi valkohäntäpeuraa ei ollut ollenkaan. Sudella on ollut vain vähän luonnonvaraista ravintoa, Kojola kertoo.
– Aika moni tapauksista on liittynyt karjan metsänlaidunnukseen, kun pikkulapset ovat olleet paimenpoikina tai -tyttöinä, Kojola sanoo.
Tapaus esiintyy yhä susikeskustelussa
Tapahtumien seurauksena susiin kohdistuvat asenteet kovenivat entisestään, ja laji metsästettiin Suomesta lähes sukupuuttoon. Susi suojeltiin lopulta 1970-luvulla, kun yksilöitä oli jäljellä vain vähän, lähinnä itärajan tuntumassa.
Turun alueen susikriisin jälkeen susi ei tiettävästi ole tappanut Suomessa ihmistä.
Tapaus nouseekin yhä ajoittain esiin suden asemasta keskusteltaessa.
– Primitiivisissä oloissa näitä on sattunut viime vuosinakin. Sudet ovat käyneet paimentaneiden lasten kimppuun useasti esimerkiksi Iranissa ja Intiassa, Kojola sanoo.
"Ei voi mennä sataprosenttiseen takuuseen"
Kyselytutkimuksien mukaan huomattava osa suomalaisista pelkää sutta. Kojolan mukaan Turun seudun surmilla voi olla vaikutusta vielä nykypäivään asti kantautuneisiin mielikuviin.
Olisiko kuitenkaan millään muotoa mahdollista, että mitään samankaltaista voisi tapahtua nykypäivänä?
– Ei voi mennä sataprosenttiseen takuuseen, mutta riski on todella pieni, Kojola miettii.