Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojalan mukaan susia on alkanut liikkua entistä enemmän asuinalueilla.
– Sudet tottuvat ihmisten läsnäoloon ja kuljeskelevat etenkin yöaikaan lähellä ihmisten asutuksia.
Kojalan mukaan tiet ovat helpottaneet susien kulkemista eri saalistusalueille.
– Siihen ei näytä usein liittyvän motiivia, että sudet olisivat tavoittelemassa koti- tai lemmikkieläimiä.
Susia kulkee vähän Ruotsiin ja Norjaan
Kojalan mukaan sudet kulkevat vähän pohjoismaiden välillä poronhoitoalueiden takia.
– Toki siellä on menijöitä ollut: vuoden 1976 jälkeen kolmekymmentä sutta on siirtynyt Suomen porohoitoalueen kautta Ruotsiin tai Norjaan.
Susikanta oli viime vuoden maaliskuussa 200 – 235 tienoilla. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kanta kääntyi 2000-luvulla voimakkaaseen laskuun, mutta se on viime vuosine elpynyt hieman.
Susikannan arviointi tarkentuu
Susikannan arviointia on tehty Suomessa 1970-luvulta alkaen. Arvioinnissa on käytetty havaintoja, satelliittipantoja ja vähäisissä määrin dna-näytteitä.
Tänä keväänä arvioinnissa alettiin hyödyntää aiempaa enemmän geneettisiä näytteitä.
– Kerätään siis mahdollisimman paljon ulosteita ja virtsaa talteen dna-profilointia varten, Kojala täsmentää.
Dna-näytteiden entistä laajempi hyödyntäminen mahdollistaa entistä tarkemman tiedon susien reviirirajoista. Etenkin tilanteissa, joissa ei ole ollut mahdollista käyttää satelliittipantoja.
Menetelmä on ollut jo pitkään käytössä Ruotsin ja Norjan susikannan seurannassa.
Tänä keväänä susien dna-näytteiden keräämistä on tehty tammikuun puolesta välistä alkaen Kauniin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Oulun riistakeskusten alueilla noin kymmenellä susireviirillä.
Susi seikkaili Tammelan keskustassa maaliskuussa
0:23
