Susia on Suomessa joitakin kymmeniä viime vuotta enemmän, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arviosta. Kokonaismääräksi arvioidaan nyt 216–246 yksilöä.
Määrän kasvu johtuu pääasiassa viime vuonna syntyneistä pennuista, joten sudet eivät vielä ole levittäytyneet viime vuotta laajemmalle, vaan tulokkaat ovat viettäneet ensimmäisen vuotensa synnyinlaumassaan.
Ensi vuodeksi nuoret sudet etsiytyvät uusille alueille, mutta yksilöiden määrässä ei Luken ennusteen mukaan ole odotettavissa suurta muutosta.
– Susi on reviirieläin, joten niiden määrä voi kasvaa vain levittäytymällä uusille alueille, sanoo Luken erikoistutkija Samu Mäntyniemi.
Suomessa uusia reviirejä riittää vallattavaksi melko hyvin. Tästä seuraa, että susikanta kasvaa eräänlaisessa vuorottelevassa rytmissä.
Joka toinen vuosi syntyy enemmän pentuja, jotka välivuosina etsivät oman reviirinsä ja pariutuvat.
– Kun populaation koko on rajallinen, niin tällaista ilmiötä on helpommin. Suurissa populaatioissa, kuten Venäjällä, tällaista ei niin tapahdu, selvittää Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.
Läntisen Suomen susimäärä kasvaa
Susilaumojen kokonaismääräksi arvioitiin tänä keväänä 30, minkä lisäksi pennuttomia susipareja on arviolta 17. Laskentamallin mukaan on 90-prosenttisen varmaa, että laumoja on 27–33.
Susien määrä arvioidaan vuosittain maaliskuussa ennen kuin uudet pentueet syntyvät myöhemmin keväällä.
Viime kanta-arvioissa laumojen määrä oli 24. Entistä useampi pari on siis saanut viime keväänä pentuja, mikä kasvatti laumojen määrää neljänneksellä.
Sen sijaan reviirien määrä pysyi ennallaan viime vuoteen verrattuna, kun niitä asuttaneista pariskunnista kasvoi laumoja.
Susi oli pitkään lähinnä itäisen Suomen eläin, mutta niiden määrä Länsi-Suomessa ohitti idän jo vuonna 2018. Tänäkin vuonna suurin kasvu tapahtui lännessä.
– Laumojen todennäköinen määrä lännessä on 18, kun se oli viime vuonna 13, Kojola sanoo.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla kasvua tapahtui jonkin verran. Sen sijaan Itä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan susimäärät pysyivät käytännössä ennallaan.
Katso myös video, jossa aiheena susien mahdolliset salametsästystapaukset:
6:33
Järvi-Suomessa ja Lapissa ei reviirejä
Oulun eteläpuolella on reviirien vyöhyke, mitä kautta susi näyttää levinneen idästä länsirannikolle. Järvi-Suomessa sen sijaan ei ole pysyviä reviirejä, vaan pelkästään vaeltavia susia.
– Se on vähän arvoitus, miksi sinne ei ole susilaumoja toistaiseksi juuri tullut. Olisiko se maiseman rakenteesta kiinni, että siitä ei saa sudelle helposti reviiriä aikaiseksi, Mäntyniemi pohtii.
Lapissakaan ei juuri ole susien reviirejä. Tätä selittää Kojolan mukaan se, että lupakäytäntö suden kaatamiseen poronhoitoalueella on suhteellisen joustava.
– Kaatoluvan saa, kun alueella on kolme suden tappamaa poroa. Vuositasolla kaatoja on kymmenestä kahteenkymmeneen.
Lapissa ei siis juuri esiinny luvatonta susien tappamista, mutta muualla Suomessa kyllä. Kojola asettelee tältä osin sanansa tarkasti.
– Se on haaste kaikkialla, missä susi on suojeltu. En osaa määriä sanoa, mutta se on osoittautunut viime vuosina haasteelliseksi.
Susien määrä ja varsinkin niiden liikkuminen asutuksen lähellä ovat herättäneet Suomessa keskustelua vuosikymmeniä.
– Vähimmillään susia oli Suomessa 1990-luvulla alle sata, jolloin Länsi-Suomi oli käytännössä sudeton.