Suuri osa Suomen väestönsuojista on jäänyt hoitamatta – sisäministeriö selvittää kunnon: "Ei ole aiemmin kiinnostanut oikein ketään"

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa väestönsuojien nykykunnosta. Sisäministeriöllä on käynnistymässä selvitys asiaan liittyen, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä, kertoo erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta.

Häyrisen mukaan tarvitaan tilannekuva väestönsuojien nykytilanteesta,  korjaustarpeesta ja keskeisimmistä ongelmista, mitä väestönsuojiin liittyy. 

– Väestönsuojat ovat robusteja (vankkoja), joten ne eivät mene helposti rakenteeltaan huonoon kuntoon. Korjattavat asiat ovat usein onneksi pieniä kustannuksiltaan. Vanhemmissa väestönsuojissa on käytetty hiekkasuodattimia, jotka vettyvät ja lahoavat helposti.

Pelastusviranomaiset valvovat väestönsuojalaitteita palotarkastusten yhteydessä. Tieto omasta väestönsuojasta löytyy kiinteistön pelastussuunnitelmasta.

– Meillä on väestönsuojia 4,4 miljoonalle. Väestönsuojat on vain yksi keino väestönsuojaamisessa. Voimme siirtää väestöä tai rakentaa tilapäisiä suojia.

Sisäministeriö suosittelee talonyhtiöitä tekemään käyttöönottosuunnitelman siitä, miten asukkaat voivat ottaa suojan itse tosipaikan tullen käyttöön, sillä huoltoliike ei tule ehtimään kaikkiin yhtiöihin.

– Suomessa ollaan varauduttu erittäin hyvin väestönsuojaamiseen. Tästä yhtenä esimerkkinä on se, että meillä edelleen rakennetaan väestönsuojia. Moni muu maa on luopunut väestönsuojien rakentamisesta.

Sisäministeriön selvitys väestönsuojien tilanteesta valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Väestönsuojat kiinnostavat asukkaita

Suomalaisten väestönsuojista suurin osa on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia teräsbetonisuojia, jotka kestävät yläpuolisen rakennuksen sortumisen. Suomessa on lisäksi isoja kalliosuojia ja Helsingissä keskustan metroasemat toimivat suojina.

70-luvun jälkeen rakennetuissa väestösuojissa on tehokkaat aktiivihiilisuodattimet ilmastointilaitteessa, jotka suodattavat yleisimmät taistelukaasut ja säteilyhiukkaset. Aiemmin rakennetuissa on hiekkasuodattimet, jotka eivät suodata kaasuja.

Suojissa on myös gsm-verkko yhteydenpitoa varten, vesipiste, kuivakäymälä, sulkuteltta ja muita pelastusvälineitä. Normaalioloissa suojia käytetään varastoina, harrastustiloina tai parkkihalleina.

Viranomaiset muistuttavat, että vastuu väestönsuojan kunnosta kuuluu taloyhtiöille, jolla tulisi olla suojanhoidosta nimetty kurssin käynyt henkilö. Suoja tulisi tarkastaa huoltoliikkeen toimesta kymmenen vuoden välein.

– Todellisuus on se, että suojat voivat olla hieman huonolla hoidolla, koska tämä asia ei ole aikaisemmin kiinnostanut oikein ketään. Iso osa suojista on ollut hoitamatta, mutta se ei tarkoista sitä, etteikö näitä saataisi käyttökuntoon, toteaa turvallisuusasiantuntija Jari Pouta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Ukrainan sodan syttymisen jälkeen järjestöön on tullut runsaasti kyselyitä koskien väestönsuojia.

– Puheluita on tullut paljon päivittäin samoin sähköposteja. Ihmiset on kyseleet suojien sijainnista, varusteista, koulutuksesta ja suojautumisesta yleensäkin. Samoin pelastussuunnitelmat on herättänyt mielenkiintoa ja on kyselty, miten ne päivitetään.

Suoja tulee laittaa käyttökuntoon 72 tunnissa ja tätä varten tulee olla käyttöönottosuunnitelma.

Pouta neuvoo, että asukkaiden tulee varata suojaan mentäessä vettä sekä eväitä, joita pystyy syömään ilman lämmitystä, lämpimiä vaatteita ja vaikkapa pelikortit.

Poudan mukaan kyselyjä on tullut myös lemmikeistä.

– Suojaan ei saa ottaa lemmikkejä, mutta sinne voi kuitenkin tuoda palveluskoirat ja diabeetikoiden hypo-koirat.