Suomessa on laaja väestönsuojaverkosto, mutta kaikki suojat eivät ole enää priimakunnossa. Suojia onkin herätty kunnostamaan Ukrainan sodan alettua. Pian valmistuu myös sisäministeriön selvitys suojien nykytilasta.
Jos tulee hätä, lähes jokaiselle suomalaiselle löytyy turvapaikka.
Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa paikkaa. Ne suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta.
Suojia on rakennettu vuosien varrella niin kallioiden sisään, kerrostalojen kellareihin, työpaikoille kuin julkisiin tiloihinkin.
4:15
Nämä asiat kannattaa ottaa mukaan, kun hakeutuu suojaan. Katso video!
Suojia löytyy myös pieniltä paikkakunnilta. Matkailun lisääntymisen myötä väestönsuojia on rakennettu esimerkiksi Lappiin yhä enemmän.
Helsingissä taas väestönsuojapaikkoja on reilusti enemmän kuin pääkaupungissa on asukkaita, koska kaupungissa käydään paljon vierailulla työ- ja vapaa-aikana.
Suomen väestönsuojat eivät ole jatkuvassa "valmiudessa", vaan niihin käytettyjä neliöitä ja neliökilometrejä hyödynnetään esimerkiksi varastoina ja liikuntatiloina.
Esimerkiksi Helsingin kalliosuojista löytyy parkkihalleja, leikkialueita, kahviloita ja jopa olympiakisojen kokovaatimukset täyttävä uima-allas.
Suomessa on yli viisikymmentä tuhatta väestönsuojaa, ja parhaillaan kunnostettava Niemenmäen kalliosuoja Helsingissä on yksi niistä. Kohteen pääurakoitsija on VM Suomalainen oy.
Lue myös: Suuri osa Suomen väestönsuojista on jäänyt hoitamatta – sisäministeriö selvittää kunnon: ”Ei ole aiemmin kiinnostanut oikein ketään”
Selvitystyö käynnissä
Sisäministeriön pelastusosaston arvion mukaan Suomi on sekä suojien määrän että niiden suojauskyvyn puolesta kansainvälisesti tarkasteltuna yksi maailman huippumaista.
– Meillä käy paljon kansainvälisiä vieraita Helsingissä ja keskusteluissa heidän kanssaan on käynyt selväksi, että meillä ovat sekä suojarakentaminen että kalliorakentaminen erittäin hyvällä tasolla, myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen toteaa.
Lue myös: CNN:n toimittaja ihmetteli maanlaisen pommisuojien laajuutta Helsingissä –parkkihalleja ja uima-altaita kaupungin syvyyksissä
Raatikaisen mukaan suojien hyvä kunto on sen ansiota, että suojarakentamista on jatkettu ja väestönsuojaamisen ajatusta on pidetty yllä toisesta maailmansodasta asti, toisin kuin monissa muissa maissa.
– Toisaalta meillä on edelleen ammattitaitoa suunnitella ja rakentaa väestönsuojia. Lisäksi meillä on edelleen Suomessa sellaisia yrityksiä, jotka tekevät tekniikkaa suojien varusteluun.
Täysin varmaa tietoa suojien kunnosta ei kuitenkaan ole.
Ministeriö aloittikin viime vuoden maalikuussa 2022 selvittää vuoden 1959 jälkeen rakennettujen väestönsuojien nykytilaa Suomessa. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan noin kuukautta aiemmin. Selvityksen tulokset selviävät lähiviikkoina.
Lue myös: Kansainvälinen media ihmettelee "Joulupukin pommisuojaaa" Rovaniemellä – pohjoisessa väestönsuojassa on ajateltu lapsiakin
8:08
Katso myös: Venäjän hyökkäyssota herätti: Missä kunnossa ovat Suomen väestönsuojat? Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen kommentoi
Eri-ikäiset väestönsuojat antavat erilaista suojaa
Sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi kertoo blogissaan, että Suomessa on poikkeuksellinen vuosisadan mittainen historia väestönsuojien rakentamisesta. Suojien rakentaminen alkoi jo ennen sotia.
Pasin mukaan huonoinkin väestönsuoja Suomessa antaa huomattavasti paremman suojan tavallisilta aseilta kuin monet Ukrainan uutiskuvien kellarit.
Vanhemmissa väestönsuojissa voi kuitenkin olla korjausvelkaa. Niissä esimerkiksi ilmanvaihtolaitteisto voi olla huollon tarpeessa. Toimivan ja asianmukaisen suodatuksella varustettu ilmanvaihtolaite mahdollistaa esimerkiksi kaasuilta ja ydinaseilta suojautumisen.
Vuoden 1971 jälkeen rakennetuista suojista löytyvät myös nykyaikaiset ovet, luukut, vesiastiat, käymälät ja muut varusteet.
Kuka vastaa kunnossapidosta?
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja.
Säädökset edellyttävät, että väestönsuoja tulee pitää kunnossa siten, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa, eli kolmessa vuorokaudessa.
Säädösten mukaan suojan toimintakunto tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Jos tarkastuksessa havaitaan vika tai vaurio, ne pitää korjata. Korjaus tehdään rakennusluvan määrittämien lakisääteisten vaatimusten mukaisiksi.
Lisäksi suojaa tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan säännöllisesti.
Lainsäädännössä ei ole poikkeuksia. Myös vanhat suojat tulee pitää kunnossa.
Lue myös: Moni suomalainen haluaa nyt varautua kriisitilanteeseen – oma varautuminen on hyvä olla kunnoassa normaali tilanteessakin: "Sen jo korona opetti"
Tarkastus ei korvaa huoltoa
Voisi ajatella, että mitä useammin suojia tarkastetaan, sitä paremmassa kunnossa ne ovat.
Kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijan Martin Mitikan mukaan se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Uudenmaan palo- ja turvapalvelut Oy:ssä työskentelevä Mitikka on toiminut vuosia väestönsuojien kunnostamisen ja määräaikaistarkastuksien parissa. Lisäksi hän on kouluttanut suojien tarkastajia.
– Mikäli vuosihuollot korvataan vuositarkastuksilla, tarkastus muuttuu väestönsuojan poikkeusolojen käyttöä vaarantavaksi tekijäksi, Mitikka kertoo.
– Jos suoja tarkastetaan 10 vuoden välein, mutta laiminlyödään huollot, eihän mikään laite kestä sitä. Jos ajatellaan, että väestönsuojissa tekninen käyttöikä on 50 vuotta laitteilla, ilman huoltoa ei voi kestää.
Hän korostaa sitä, että huoltotöiden yhteydessä otetaan huomioon samat asiat kuin tarkastuksissa – ilman lisäkustannuksia.
Taloyhtiöissä "unohduksia"
Sisäministeriöstä todetaan, että joidenkin taloyhtiöiden päättäjillä olisi ryhdistäytymisen paikka.
– Se on ehkä taloyhtiöiltä unohtunut, että väestönsuojan ylläpito on osa kiinteistön normaalia kunnossapitoa ja varsin yksinkertainen ja helppo osuus muuhun kiinteistönhuoltoon liittyen, ministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen arvioi.
– Toinen keskeinen alustava huomio on taitaa olla siinä, että varsin usein pelastussuunnitelmasta puuttuu kokonaan väestönsuojan käyttöönottoon ja käyttöön liittyvä osuus, mikä tulisi lainsäädännön mukaan olla.
Lemmikeillä ei asiaa suojiin
Lemmikkien kohtalo kriisitilanteessa on puhuttanut lemmikin omistajia Ukrainan sodan alusta asti. Suomessa lemmikeillä ei ole asiaa väestönsuojiin, kertoo Pasi Raatikainen.
Olot voivat muutoinkin olla ajateltua karummat.
– Suojista löytyy juomavettä, niistä löytyy ilmaa – ilmanvaihdot ovat kunnossa – ja niistä löytyy valaistusta. Mutta toivotaan, että ihmiset tuovat mukanaan esimerkiksi ruokaa mukanaan. Se 72 tunnin hätävara, joka muutenkin sähkökatkoja ja muita häiriötilanteita varten on toivottavasti kodeissa olemassa – se mukaan. Ja luonnollisesti omat lääkkeet ja hygieniavälineet.
– Osassa väestönsuojissa pysytään tarjoamaan myös lepopaikka, joka ei ole hotellitasoinen, mutta riittävä, kun kysymys on akuutista selviytymisestä uhkatilanteessa.
Sota lisäsi kiinnostusta vapaaehtoistyöhön väestönsuojelussa
Esimerkiksi Helsingissä on koulutettu Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kalliosuojiin uusia vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka hallitsevat väestönsuojelun perusteet ja kykenevät toimimaan sodan ajan muun muassa tekniikan, huollon, turvallisuuden, ensiavun ja henkisen tuen tehtävissä.
Helsingin kaupungille varattu koulutettu henkilöstö sijoitetaan kaupungin poikkeusolojen väestönsuojeluorganisaatioon.
Maanpuolustuskoulutus MPK:n mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi selvästi helsinkiläisten kiinnostusta vapaaehtoiseen väestönsuojelutyöhön.