Vaaratilanteita ihmisen ja karhun välillä on vähän, vaikka kohtaamisia on useita. Ne vain tapahtuvat ihmisen tietämättä, kertoo suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.
Tällä viikolla Haminassa liikkunut karhu on saanut osakseen huomiota. Pitääkö kohtaamista sen kanssa pelätä?
– Tuollainen nuori karhu on säikky ja juoksee ympäriinsä. Tilanteissa, joissa karhu on eksynyt asutuksen läheisyyteen, ei karhu ole koskaan käynyt kenenkään kimppuun. Päinvastoin karhu on kauhun vallassa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro.
Riku Lumiaro on toiminut suurpetoasiantuntijana jo reilut parikymmentä vuotta.
Hänen mukaansa karhut välttävät ihmisiä parhaansa mukaan.
– On tehty väistämiskokeita, joissa satelliittipaikannettua karhua on lähestytty. Yhdessä tapauksessa sadasta tutkijat pääsivät näkemään karhun. Kaikissa muissa tapauksissa karhu väisti ihmisiä, eikä siitä nähty vilaustakaan.
Kohtaaminen ihmisen tietämättä
– Suomessa on 1500-1700 karhua. Ne kohtaavat ihmisen aika monta kertaa vuodessa. Ihmiset eivät vaan näe niitä. Moni on kohdannut karhun tietämättään, Lumiaro kertoo.
Karhuja on nyt paljon enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin niitä oli 300-500.
– Tuolloin karhuja tavattiin lähinnä itärajalla, Lapissa, Kuhmossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Silloin ne olivat erämaan asukkeja, mutta kyllä ne aika hyvin näyttävät sopeutuneen muuallekin Suomeen, Lumiaro sanoo.
Suomessa on nykyään 1500-1700 karhua.
Tilastoja karhujen ja ihmisten aggressiivisista kohtaamisista ei ole.
– Olen ehdottanut tilastoimista maa- ja metsätalousministeriölle sekä riistanhallinnolle. Tämä olisi tärkeä tieto Suomessa, kun karhukanta on levittäytynyt parin viime vuosikymmenen aikana Sisä-, Länsi- ja Keski-Suomeen.
Sivullinen harvoin hyökkäyksen kohde
Paljonko hyökkäyksiä on vuosittain?
– Hyökkäysten määrä riippuu aika paljon vuodesta. Sanoisin, että niitä on noin 0-2 tilannetta vuodessa. Yleensä ne liittyvät metsästystilanteisiin, kun karhua haavoitetaan.
– Haavoitettu karhu on hyvin vaarallinen ja voi jäädä väijymään perässä tulijoita. Tai sitten ammutaan huono osuma, ja karhu hyökkää kimppuun.
Sivullisten kimppuun karhu ei muuten vain hyökkää.
– Sellaisia tapahtumia, joissa mukana on täysin sivullinen ihminen kuten lenkkeilijä, on arviolta kerran kymmenessä vuodessa. Tämä on mututuntuma, koska tästä ei ole kattavaa aineistoa saatavilla, Riku Lumiaro arvioi.
Karhu tappoi lenkkeilijän Ruokolahdella vuonna 1998.
– Lenkkeilijä kuoli juostessaan karhua ja pentuja kohti. Surullinen tapaus ja ensimmäinen yli sataan vuoteen eli erittäin harvoin Suomessa tapahtuu kuolemaan johtava hyökkäys.
Karhujen kiima kesäkuussa
Näihin aikoihin eli touko-kesäkuussa nuoret karhut ovat heränneet kunnolla talviunesta ja ne etsivät uusia elinalueita.
Karhuja on kaikkialla Suomessa paitsi Ahvenanmaalla.
– Kesäkuussa on karhujen kiima-aika, jolloin uroskarhut liikkuvat pitkiäkin aikoja etsiäkseen naaraita. Useana vuonna kesän kynnyksellä karhuja on harhautunut Kotkaan, Haminaan, Porvooseen ja jopa Hankoonkin.
Lapissa karhuja on vähemmän, koska karhut tappavat poroja.
– Tämän takia karhukantaa säädellään entistä voimakkaammin metsästyksellä, Riku Lumiaro selittää.
Karhut ovatkin levittäytyneet koko Suomeen paitsi Ahvenanmaalle. Siellä ei ole karhun karhua.