Suvi-Anne Siimeksen kolumni: Väestön ikääntyminen – ilmiö, jonka otteesta on vaikea, jollei mahdoton, irtautua

Ikäihmisten määrän kasvu lisää yhteiskunnan terveys-, hoiva- ja eläkemenoja.

Kun työikäisten määrä pienentyy samalla, näiden menojen rahoittaminen vie tilaa muulta rahankäytöltä niin valtion, kunnan kuin yksittäisen kansalaisenkin kukkarossa.

Lisää haasteita tulee siitä, että syntyvyys on alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän kuin kukaan uskalsi 2000-luvun alkuvuosina ennustaa tai edes ajatella.

Ikään sidottujen menojen kasvu on kuitenkin vain yksi puoli väestön ikääntymisen kolikosta. Toinen puoli muodostuu tuottavuuden kasvun heikentyvistä näkymistä.

Tuottavuuden kasvu tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että saamme enemmän aikaiseksi samalla tai jopa aiempaa pienemmällä panoksella.

Se ei tarkoita loputonta hiostamista ja kiireen lisäämistä työpaikoilla vaan pikemminkin uusien työ- ja toimintatapojen käyttöön ottamista, hukan ja pullonkaulojen poistamista sekä uuden teknologian laajaa ja oivaltavaa käyttöön ottamista.

Siis asioita, jotka auttavat meitä hyvinvointimme kasvattamisessa.

Tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että tästä kaikesta voi tulla aiempaa harvinaisempaa väestön ikääntyessä.

Jos tuottavuuden kasvu hidastuu, myös investointien kannattavuus ja sijoitusten tuotot heikentyvät. Se vähentää mahdollisuuksiamme parantaa elinolojamme nyt ja tulevaisuudessa.

"Työikäisten määrän pieneneminen heikentää tulevien eläkkeiden rahoitusta"

Syntyvyys, tuottavuuden kasvu ja sijoitusten tuotot ovat tärkeitä myös työeläkkeiden rahoituksessa, sillä pitkällä aikajänteellä kolme neljäsosaa työeläkkeistä on tarkoitus rahoittaa työikäisten ansioista ja yksi neljännes puolestaan eläkevaroista ja niiden sijoitustuotoista.

Työikäisten määrän pieneneminen ja tuottavuuden kasvun hidastuminen heikentävät siksi myös tulevien eläkkeiden rahoitusta.

Vuonna 2040 viimeisen kymmenen vuoden aikana kovin pieniksi jääneiden vauvaikäluokkien edustajat ovat nuoria aikuisia ja nykyiset kolmi-nelikymppiset puolestaan ikääntyviä työntekijöitä ja yrittäjiä.

Silloin jokaista eläkeläistä kohden on enää vain kaksi työikäistä, kun hetki sitten heitä oli vielä kolme eli yksi enemmän.

Monen vastaus tähän tulevaisuudenkuvaan on toive uudesta eläkeuudistuksesta.

Se ei kuitenkaan edes toteutuessaan ratkaisisi kaikkea, sillä myös vaihtoehtoisten vanhuuteen varautumisen tapojen – ja aivan eritoten ihmisten omaehtoisen eläkesäästämisen – tuottama turva rapautuu yhtä lailla alhaisen syntyvyyden ja tuottavuuden kasvun heikentymisen ja niistä seuraavan sijoitustuottojen alenemisen takia.

"Ikääntymisen vaikutukset tulevat lähivuosikymmeninä vastaan myös kaikissa muissa maailmankolkissa"

Niin kauan kuin vanhoja ihmisiä ei jätetä kokonaan vain oman onnensa varaan, heistä huolehtimisesta aiheutuvat kulut pitää rahoittaa tavalla tai toisella. Siksi väestön ikääntymisen kaltainen megatrendi pitää otteessaan meitä jokaista. Sen otteesta on myös vaikea, jollei mahdotontakin irtautua.

Suomesta voi toki muuttaa pois ja tehdä työnsä, maksaa veronsa ja rahoittaa eläkettänsä jossain muualla.

Väestön ikääntymisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat kuitenkin lähivuosina ja -vuosikymmeninä vastaan myös kaikissa muissa maissa ja maailmankolkissa Afrikan mannerta ehkä lukuun ottamatta.

Väestön ikääntymisen kanssa on siksi opittava tulemaan toimeen sekä omassa elämässä että yhteiskunnan ja politiikan parissa.

Samasta syystä myös sen synnyttämiin pulmiin kannattaa etsiä ratkaisuja nimenomaan yhdessä.

"On tärkeää, miten suhtaudumme jo eläkeiässä olevien mahdollisuuksiin tehdä osa-aikatyötä"

Suomen väestörakenne ei ole vielä 2040-luvun alussakaan yhtä epäedullinen kuin Japanin jo lähivuosina. Sille puolen maailmaa on kuitenkin hyvä tähyillä, kun pohdimme ratkaisuja.

Oman työikäisen väestömme tulevaan määrään vaikuttaa syntyvyyden ohella paljon se, kuinka avoimia olemme maahanmuutolle ja uusien osaajien tänne houkuttelulle. Silläkin on väliä, miten hyvin onnistumme työllisyyden parantamisessa ja eri alojen osaajista kiinni pitämisessä.

On myös tärkeää, miten suhtaudumme ikääntyviin työntekijöihin ja niin pienten lasten vanhempien kuin jo eläkeiässä olevienkin ihmisten mahdollisuuksiin tehdä työtä niin halutessaan myös joustavasti ja osa-aikaisesti.

Tuottavuuden kasvun edellytysten turvaamisessa tarvitsemme lasten ja nuorten koulutuksesta huolehtimista, tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäämistä sekä työikäisten ihmisten mahdollisimman laajaa ja pitkään jatkuvaa työhön osallistumista ja heidän osaamisensa päivittämistä.

Jos onnistumme näissä kaikissa, meillä on hyvä ja riittävän suuri kakku jaettavaksi ikäihmistenkin käyttöön myös kaukaisemmassa tulevaisuudessa.