MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa perjantaina 2.6.2023.
|
Tämä seuranta-artikkeli on päättynyt. Voit lukea lauantain 3.6.2023 tapahtumista tästä.
22.18: Zelenskyi myöntää: Ukrainasta ei tule Naton jäsentä niin kauan kuin sota jatkuu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myöntää, että Ukraina ei pysty liittymään sotilasliitto Natoon ennen sodan loppumista.
– Olemme järkeviä ihmisiä ja ymmärrämme, ettemme voi vetää yhtäkään Nato-maata sotaan. Siksi ymmärrämme, ettei meistä voi tulla Naton jäseniä niin kauan kuin sota jatkuu. Ei siksi, ettemme tahtoisi, vaan siksi, että se on mahdotonta, Zelenskyi sanoi.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi taannoin, että kaikki Naton jäsenmaat pitävät edelleen kiinni vuoden 2008 lupauksesta, jonka mukaan Ukraina pääsee liittokunnan jäseneksi tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana tulevaisuudessa.
Sen paremmin Nato kuin Euroopan unionikaan eivät ole olleet halukkaita määrittelemään tarkkaa aikataulua Ukrainan jäsenyydelle niin kauan kuin sota on kesken.
Zelenskyi sanoi eilen, että Euroopan johtajien mahdollinen epäröinti Nato-jäsenyyden suhteen rohkaisisi Venäjää hyökkäämään muihinkin maihin.
16.48: Blinken lähetti Helsingistä tiukat terveiset Putinille
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on lähettänyt tiukan viestin Moskovaan pitäessään puheen Helsingin kaupungintalolla tänään. Blinken puhui Venäjän strategisesta epäonnistumisesta Ukrainan sodassa ja suuntasi sanansa myös suoraan Venäjän kansalle.
– Yhdysvallat ei ole vihollisenne. – – Rauhallinen ja menestyvä Venäjä on myös Yhdysvaltain etu, mutta Yhdysvallat ei voi valita sitä tulevaisuutta puolestanne, Blinken sanoi.
Ulkoministeri torjui Venäjän propagandassaan maalaaman asetelman, jossa Venäjän todellinen vastustaja Ukrainassa olisi Yhdysvallat ja muu länsi.
– Meillä ei ole mitään Venäjän kansaa vastaan. He eivät saaneet päättää tämän sodan aloittamisesta, ja me suremme sitä, että Putin lähettää kymmeniätuhansia venäläisiä kuolemaan sodassa, jonka hän voisi lopettaa nyt.
Blinkenin viestille toi painoarvoa se, että hän sanoi sen Naton tuoreimman jäsenmaan Suomen pääkaupungissa, vain parin korttelin päässä paikasta, jossa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump tapasivat kesällä 2018.
Symboliikka on Suomen kannaltakin selvä: Suomi ei ole enää liittoutumaton maa, vaan Nato-liittolainen, jonka maaperällä Yhdysvaltain ulkoministeri voi käydä kritisoimassa Venäjää.
16.29: Puolan presidentti ehdotti muutosta Venäjän vaikutusta koskevaan lakiin, josta EU ja USA huolestuivat
Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti perjantaina ehdottavansa muutosta tuoreeseen Venäjän vaikutusta koskevaan lakiin, joka on herättänyt huolta EU:ssa ja Yhdysvalloissa.
Lain mukaan Venäjän vaikutusvaltaa Puolassa alkaa tutkia komitea. Jos komitea havaitsee henkilön edistäneen Venäjän vaikutusvaltaa, tältä kielletään kymmeneksi vuodeksi pääsy tehtäviin, joissa käsitellään julkisia varoja ja salaisia tietoja.
EU sanoi tiistaina, että se on erityisen huolestunut komiteasta. Yhdysvallat taas on sanonut, että lainsäädäntöä voitaisiin käyttää estämään oppositiopoliitikkojen ehdokkuudet ilman asianmukaista menettelyä.
Perjantaina Duda sanoi, että hänen esittämänsä muutos poistaisi rangaistukset. Sen sijaan komitea antaisi vain lausunnon, jossa ilmaistaisiin, että henkilö on edistänyt Venäjän vaikutusvaltaa eikä voida taata hänen toimivan kunnolla yleisen edun mukaisesti.
15.20: Reuters: Vapaan Venäjän legioona väittää taistelevansa venäläisjoukkoja vastaan Belgorodissa sijaitsevan Novaja Tavolzhankan laitamilla
Ukraina-mielinen Vapaan Venäjän legioona kertoi Reutersin mukaan perjantaina, että he taistelevat venäläisiä joukkoja vastaan Venäjän länsirajalla Belgorodissa sijaitsevan Novaja Tavolzhankan laitamilla.
– Valitettavasti legioonalaisia on haavoittunut, mutta vapaus voitetaan verellä, Vapaan Venäjän legioona sanoi lausunnossaan Reutersin mukaan.
Reuters ei ole kyennyt vahvistamaan tilannetta Belgorodin alueella.
Reutersin mukaan ryhmä kuvailee itseään venäläisiksi, jotka taistelevat Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallintoa vastaan luodakseen Venäjän, joka olisi osa ”vapaata maailmaa”. Ryhmän mukaan venäläiset vapaaehtoiset tekevät hyökkäyksiä omin avuin eivätkä Ukrainan käskystä.
Ukraina on kiistänyt osallisuutensa Venäjän puolelle kohdistuneisiin iskuihin. Venäjä taas on väittänyt hyökkääjien olevan Ukrainaa edustavia ”terroristeja”.
Legioonan tiedottaja Aleksei Baranovskin mukaan rajan yli Venäjälle kohdistuvilla hyökkäyksillä pyritään pakottamaan Moskovaa vetämään joukkojansa rintamalta Ukrainasta rajalle, kertoo Reuters.
– Se on yksi tavoite, toinen on osoittaa venäläisille, että toisenlainen maa on mahdollinen, että on ilmestynyt aseellinen ryhmä, joka on valmis taistelemaan vapauden puolesta. Me haluamme ihmisten liittyvän meihin, Baranovski sanoi Reutersin mukaan.
14.22: Ukraina on iskenyt venäläiskohteisiin Berdjanskin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa
Ukrainalaisviranomaisten mukaan Ukrainan joukot ovat tänään iskeneet useisiin venäläiskohteisiin Venäjän miehittämässä Berdjanskin satamakaupungissa Etelä-Ukrainassa.
Asiasta kertoivat ukrainalaisviranomaiset Berdjanskista CNN:n mukaan. Kaupungissa on kuultu useita räjähdyksiä, kertoivat sekä Venäjän nimittämät viranomaiset että paikalliset ukrainalaisviranomaiset.
CNN:n mukaan ukrainalaisviranomaiset iloitsivat Telegramissa Berdjanskin vapauttamisen lähestyvän ja väittivät vihollislaivojen paenneen satamasta.
Venäläisjoukot olivat vallanneet Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Berdjanskin satamakaupungin jo sodan ensimmäisinä päivinä. On arvioitu, että Ukraina haluaa ottaa kaupungin takaisin odotetussa vastaiskussa.
Yksityiskohtia mahdollisista iskuista ei ole vielä saatu. (CNN)
14.03: Ukraina: Zelenskyi määrää pommisuojat tarkastettaviksi
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Reutersin mukaan perjantaina, että hän määrää pommisuojat Kiovassa ja muuallakin Ukrainassa tarkastettaviksi.
Reutersin mukaan Zelenskyi kommentoi asiaa hallituksen korkean tason turvallisuuskokouksessa päivä sen jälkeen, kun kolme ihmistä kuoli venäläisten tekemässä ilmaiskussa Kiovassa, koska he eivät päässeet sisään pommisuojaan.
12.23: Venäjän mukaan kaksi siviiliä kuollut Ukrainan tulituksessa Länsi-Venäjälle
Kaksi siviiliä on tänään kuollut ukrainalaisjoukkojen tulituksessa Länsi-Venäjän Belgorodin alueelle, sanoo alueen kuvernööri.
Venäläisviranomaisten mukaan Ukraina on äskettäin tehnyt useampia hyökkäyksiä rajan yli Venäjän puolelle.
Belgorodin kuvernöörin Vjatsheslav Gladkovin mukaan kaksi naista kuoli heti sirpaleiden osuessa heidän autoonsa. Gladkovin mukaan Ukrainan joukot olivat ampuneet tietä Maslova Pristanin kylässä Shebekinon alueella. (STT)
11.40: Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä on asettanut uhkavaatimuksen miehittämänsä Hersonin alueen asukkaille ottaa Venäjän passi syyskuuhun mennessä. Venäjän passin ottamiseksi vaaditaan Venäjän kansalaisuus.
Asiasta uutisoi Ukrainan valtiollinen televisiokanava Suspilne Guardian-lehden mukaan.
Suspilnen mukaan Hersonin asukkaille on kerrottu, että jos he eivät hanki Venäjän passia 1. syyskuuta mennessä, heidän sähkönsä katkaistaan, heidän omaisuutensa takavarikoidaan ja heidät häädetään asunnoistaan tai Hersonin alueelta.
Väitteitä uhkavaatimuksesta ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.
8.12: Ukraina sanoo ampuneensa alas yli 30 lennokkia yöllä Kiovassa
Venäjä on jatkanut yöllisiä iskujaan Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Ukrainan asevoimat kertoi tänään ampuneensa viime yönä alas yli 30 lennokkia.
Lennokeista 15 oli risteilyohjuksia ja 18 iranilaisvalmisteisia Shahed-lennokkeja, sanoi Ukrainan asevoimat Facebook-päivityksessään ukrainalaisen Kyiv Independent -uutissivuston mukaan.
Sivuston mukaan tämä on kuudes peräkkäinen päivä, kun Venäjä tekee ilmaiskujen sarjoja Kiovaan. Melkein kaikki iskuista on tehty yöllä.
Iskujen on epäilty liittyvän siihen, että Venäjä yrittäisi heikentää Ukrainan ilmapuolustusta ennen sen suunnittelemaa laajaa vastahyökkäystä.
5:26: Sveitsin parlamentin alahuone torppasi sveitsiläisvalmisteisten aseiden toimittamisen Ukrainalle
Sveitsissä parlamentin alahuone on hylännyt ehdotuksen, joka olisi antanut luvan sveitsiläisvalmisteisten aseiden toimittamiseen Venäjän hyökkäyssodalta puolustautuvalle Ukrainalle.
Ehdotusta Sveitsin kansallisneuvostossa vastusti 98 edustajaa ja puolsi 75.
Oikeistopopulistisen Sveitsin kansanpuolueen edustajan Jean-Luc Addorin mukaan ehdotuksen hyväksyminen rikkoisi neutraaliuden periaatetta.
Sveitsin pitkäaikainen neutraaliuden periaate on ollut erittäin kiistelty kysymys sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainassa viime vuoden helmikuussa.
Torstai 1. kesäkuuta
23.14: Stoltenberg: Putin teki virheen aliarvioidessaan Ukrainaa ja Natoa
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato jatkaa Ukrainan tukemista varmistaakseen, ettei historia toista itseään sodan päätyttyä.
– Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että sodan keskellä Ukrainasta ei voi tulla Naton täysjäsenen, mutta meidän on valmistauduttava siihen, mitä tapahtuu, kun sota loppuu, koska silloin meidän on varmistettava, ettei historia toista itseään.
Stoltenbergin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki virheen aliarvioidessaan Ukrainaa ja Natoa.
– On suuri tragedia ukrainalaisille, jos presidentti Putin voittaa, mutta se on myös vaarallista meille, koska viestimme hänelle ja kaikille vaihtoehtoisille johtajille, myös Pekingissä, on, että kun he käyttävät voimaa, he saavat mitä haluavat.
– Se tekee myös meistä, Naton liittolaisista, Yhdysvalloista ja Euroopasta haavoittuvampia.
20.06: Puola ja Hollanti auttavat kouluttamaan ukrainalaisia lentäjiä F-16-hävittäjien kanssa
Alankomaiden ja Puolan pääministerit Mark Rutte ja Mateusz Morawiecki ilmoittivat tänään Moldovan huippukokouksessa, että Alankomaat ja Puola aikovat kouluttaa ukrainalaisia lentäjiä F-16-hävittäjiä varten. Asiasta uutisoi CNN.
Puola lupasi maaliskuussa ensimmäisenä Nato-maana Ukrainalle MiG-29-hävittäjiä.
Rutte puolestaan totesi, että "tämä on olennainen askel sen varmistamiseksi, että Ukraina voi puolustaa itseään".
18.06: Pääministeri Marin korosti vahvaa tukea Ukrainalle Moldovan huippukokouksessa
Pääministeri Sanna Marin korosti Moldovassa käytävässä huippukokouksessa sitä, miten tärkeää vastaaminen Venäjän hyökkäyssotaan on koko Euroopalle. Marin painotti pakotteiden tehokasta toimeenpanoa ja vahvan tuen jatkamista Ukrainalle. Hän nosti esiin myös tarpeen tiivistää yhteistyötä resilienssin vahvistamisessa ja hybridiuhkien torjunnassa.
Marin osallistui turvallisuuskeskusteluun samassa ryhmässä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa merkittävästi koko Euroopan turvallisuustilanteeseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Paras tapa turvata Euroopan turvallisuutta on auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään ja saavuttamaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha. On tärkeää, että panostamme yhdessä siihen, että Venäjä ei pysty kiertämään pakotteita, Marin sanoi.
Kokouksen järjestäminen Moldovassa viesti osallistujamaiden tukea Moldovalle, joka on Venäjän hybridivaikuttamisen kohteena. Kyseessä oli Euroopan poliittisen yhteisön toinen huippukokous.
0:12
Marin asteli punaiselle matolle Moldovassa – näin hänet otettiin vastaan.