Syyttäjä vaatii upseerioppilaan kuolemaan johtaneesta ampumaonnettomuudesta syytetyille ehdollista vankeusrangaistusta tai tuntuvaa sakkorangaistusta.
Onnettomuus sattui Hangon Syndalenissa Merivoimien reserviupseerikurssin pimeäammuntaharjoituksissa joulukuussa toissa vuonna. Upseerioppilas sai osuman rynnäkkökiväärin luodista ja kuoli tapahtumapaikalle.
Neljää ihmistä syytetään palvelusrikoksesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Lisäksi kaikkia neljää syytetään kuolemantuottamuksesta.
Tapauksen oikeuskäsittely on alkanut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
Kypärien valotikut muistuttivat ampumamaaleja
Pimeäammuntaharjoituksessa yhdeksän upseerioppilaan joukkue ampui kuvitteellisia vihollisia, joita esittivät pimeässä hohtavat maalitaulut.
Ampuvilla sotilailla oli kivääreissään valonvahvistin pimeänäkemistä varten ja kypäröissään valotikku, joka hohti pimeässä. Maalitaulut oli maalattu samanlaisella, pimeässä hohtavalla maalilla.
Ammunnan aikana partiot ampuivat maalitauluja, vetäytyivät taaksepäin ja kääntyivät takaisin tulittamaan. Syyttäjän mukaan vetäytymisvaiheessa yksi partioista ajautui muita partioita taaemmas. Yksi partion jäsenistä laukaisi aseensa, jolloin luoti osui hänen ja maalitaulun väliin jääneeseen upseerioppilaaseen.
Tapausta tutkinut Onnettomuustutkintakeskus totesi raportissaan, että valotikut muistuttivat pimeässä hohtavalla maalilla merkittyjä maalitauluja. Lisäksi maalien sijoittelu ohjasi ampujan partion tulen vaarallisesti kohti uhrin partiota.
Onnettomuustutkintakeskuksen lailla syyttäjä katsoo, että ammunta oli joukolle liian vaativa. Syyttäjän mukaan ampujilla ei ollut riittävää koulutusta valonvahvistimen käyttöön pimeässä.
Valvojia liian vähän vaarallisessa harjoituksessa
Syytteet on nostettu harjoituksen johtajana toiminutta kapteeniluutnanttia, ammunnan johtajana toiminutta yliluutnanttia, tulitoiminnan valvojana toiminutta pursimiestä sekä ammuntaan osallistunutta upseerikokelasta vastaan. He ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.
Syyttäjän mukaan kapteeniluutnantti, yliluutnantti ja pursimies laiminlöivät vastuunsa huolehtia siitä, että koulutuksen vaativuus mitoitetaan oikein koulutettavien tasoon nähden.
Harjoituksen johtajana toiminut kapteeniluutnantti oli syyttäjän mukaan lisäksi muun muassa laiminlyönyt varmistaa, että ammunnassa oli tarpeeksi valvojia. Valvottavia oli yhdeksän ja valvojia kaksi, myös syytteessä olevat yliluutnantti ja pursimies.
– (Kapteeniluutnantti) ei ole valvonut, että pimeäammuntoja valvotaan riittävästi, vaikka pimeäammunta kovapanosammuntana on erittäin vaarallista, syyttäjä sanoi haastehakemuksessaan.
Oikeudenkäyntiin varattu neljä päivää
Syyttäjän mukaan ammunnan johtajana toiminut yliluutnantti ei ollut muun muassa merkinnyt tulialueen rajoja selvästi eikä ollut varmistanut, ettei henkilöitä joudu aseiden vaara-alueelle. Hän ei myöskään ollut välittömästi puuttunut tilanteeseen, kun yksi partioista oli vetäytynyt liian kauaksi taakse, syyttäjä sanoi.
Tulitoiminnan valvojana toiminutta pursimiestä syytetään muun muassa siitä, ettei hän valvonut ammuntaan liittyviä varomääräyksiä eikä varmistanut riittävästi partioiden etenemis- ja ampumasuuntia. Ylipäänsä syyttäjä katsoi, että yliluutnantin ja pursimiehen olisi pitänyt keskeyttää ammunta, koska vaara-aluetta ei kyetty valvomaan sääntöjen ja määräysten mukaisesti.
Syyttäjän mukaan kurssitoveriaan ampunut upseerikokelas ei huolehtinut siitä, että pystyi näkemään lähimmät oman joukkonsa taistelijat ja tiesi heidän sijaintinsa. Kokelas oli myös jättänyt varmistamatta oman ampumasektorinsa, ampumasuunnan sekä muiden ampujien sijainnin, syyttäjä sanoi.
Käräjäoikeus on varannut jutun käsittelyyn yhteensä neljä päivää, joista viimeinen on 24. lokakuuta. Tuomio annetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.